Isaiah 1
1 Jesajan, Aamosin pojan, näky, jonka hän näki Juudasta ja Jerusalemista Juudan kuningasten Ussian, Jootamin, Aahaan ja Hiskian päivinä.
2 Kuulkaa, taivaat, ota korviisi, maa, sillä Herra puhuu: Minä kasvatin lapset suuriksi, mutta he luopuivat minusta.
3 Härkä tuntee omistajansa ja aasi isäntänsä seimen, mutta Israel ei tunne, kansani ei ymmärrä.
4 Voi syntistä kansaa, raskaasti rikkonutta kansakuntaa, pahantekijöiden siementä, kelvottomia lapsia! He ovat hylänneet Herran, pitäneet Israelin Pyhää pilkkanaan, he ovat kääntyneet takaisin luopumukseensa.
5 Mihin teitä pitäisi vielä lyödä, kun yhä jatkatte luopumustanne? Koko pää on kipeä, koko sydän sairas.
6 Kantapäästä kiireeseen ei ole tervettä paikkaa, ainoastaan haavoja, mustelmia ja vereksiä lyömiä, joita ei ole puserrettu, ei sidottu eikä öljyllä pehmitetty.
7 Maanne on autiona, kaupunkinne ovat tulella poltetut. Peltojanne syövät muukalaiset silmienne edessä. Ne ovat autioina muukalaisten hävittäminä.
8 Jäljelle on jäänyt tytär Siion yksinään kuin maja viinitarhassa, kuin lehvämaja kurkkumaassa, kuin saarrettu kaupunki.
9 Ellei Herra Sebaot olisi jättänyt meistä jäännöstä, meidän olisi käynyt lyhyessä ajassa kuin Sodoman, olisimme tulleet Gomorran kaltaisiksi.
10 Kuulkaa Herran sana, te Sodoman päämiehet, ota korviisi Jumalamme opetus, sinä Gomorran kansa.
11 Mitä ovat minulle teidän paljot teurasuhrinne? sanoo Herra. Olen kyllästynyt pässipolttouhreihin ja juottovasikkojen rasvaan. Mullien, karitsojen ja kauristen vereen en mielly.
12 Kuka teitä vaatii tulemaan kasvojeni eteen tallaamaan esikartanoitani?
13 Älkää enää tuoko minulle turhaa ruokauhria. Suitsutus on minulle kauhistus. En kärsi uudenkuun juhlaa enkä sapattia, en kokouksen kuuluttamista, en vääryyttä enkä juhlakokousta.
14 Sieluni vihaa uusiakuitanne ja juhla-aikojanne. Ne ovat käyneet minulle kuormaksi, jota olen väsynyt kantamaan.
15 Kun te ojentelette käsiänne, minä peitän silmäni teiltä. Vaikka kuinka paljon rukoilisitte, en kuule. Kätenne ovat verta täynnä.
16 Peseytykää, puhdistautukaa. Pankaa pois pahat tekonne silmieni edestä, lakatkaa tekemästä pahaa.
17 Oppikaa tekemään hyvää. Toimikaa oikeuden mukaan, ojentakaa väkivaltaista, hankkikaa orvolle oikeus, ajakaa lesken asia.
18 Tulkaa, käykäämme oikeutta keskenämme, sanoo Herra. Vaikka syntinne ovat veriruskeat, ne tulevat lumivalkeiksi. Vaikka ne ovat purppuranpunaiset, ne tulevat villanvalkoisiksi.
19 Jos suostutte ja olette kuuliaisia, tulette syömään maan hyvyyttä.
20 Mutta jos vastustatte ja niskoittelette, miekka syö teidät. Sillä Herran suu on puhunut.
21 Voi, kuinka onkaan portoksi tullut uskollinen kaupunki! Se oli täynnä oikeutta, siellä asui vanhurskaus, mutta nyt murhamiehet.
22 Hopeasi on muuttunut kuonaksi, jaloviinisi on vedellä laimennettua.
23 Johtajasi ovat niskureita ja varkaiden tovereita. He kaikki rakastavat lahjuksia ja tavoittelevat palkkioita. He eivät hanki orvolle oikeutta, lesken asia ei pääse heidän eteensä.
24 Sen tähden sanoo Herra, Herra Sebaot, Israelin Väkevä: Voi! Minä hankin lohdutuksen vastustajistani ja kostan vihollisilleni.
25 Käännän käteni sinua vastaan ja puhdistan sinusta kuonan kuin lipeällä ja poistan sinusta kaiken lyijyn.
26 Palautan tuomarisi entiselleen ja neuvonantajasi sellaisiksi, kuin he olivat alkuaan. Sitten sinua kutsutaan "vanhurskauden linnaksi" ja "uskolliseksi kaupungiksi."
27 Siion lunastetaan oikeudella ja sen kääntyneet vanhurskaudella.
28 Mutta luopiot ja syntiset sortuvat kaikki yhdessä, ja ne, jotka hylkäävät Herran, hukkuvat.
29 Sillä he saavat häpeän niistä tammista, joita te himoitsitte, ja pettymyksen puutarhoista, jotka te valitsitte.
30 Sillä teidän käy kuin tammen, jonka lehdet lakastuvat, ja kuin puutarhan, joka on vettä vailla.
31 Niin taitaja tulee rohtimeksi ja hänen tekonsa kipinäksi, ja molemmat palavat yhdessä, eikä sammuttajaa ole.