1Daavidin psalmi, kun hän oli Juudan erämaassa.
2Jumala, sinä olet Jumalani, sinua minä etsin varhain. Sinua sieluni janoaa, sinua ikävöi ruumiini kuivassa ja janoon nääntyvässä, vedettömässä maassa.
3Niin minä katselin sinua pyhäkössä, nähdäkseni voimasi ja kunniasi.
4Sillä armosi on parempi kuin elämä. Huuleni ylistäkööt sinua.
5Minä kiitän sinua elinaikani ja nostan käteni nimesi puoleen.
6Sieluni ravitaan kuin lihavuudella ja rasvalla, ja suuni ylistää sinua riemuitsevin huulin,
7kun vuoteessani sinua muistan ja ajattelen sinua yön vartiohetkinä.
8Sillä sinä olet apuni, ja siipiesi suojassa minä riemuitsen.
9Sieluni riippuu sinussa kiinni ja oikea kätesi tukee minua.
10Mutta he etsivät henkeäni omaksi turmiokseen ja menevät maan syvyyksiin.
11Heidät annetaan miekalle alttiiksi, ja he joutuvat sakaalien saaliiksi.
12Mutta kuningas on iloitseva Jumalassa. Hän on jokaisen ylistys, joka hänen kauttaan vannoo. Sillä valehtelijoiden suu tukitaan.