1Miksi pakanat pauhaavat ja kansat turhia ajattelevat?
2Maan kuninkaat nousevat, vallanpitäjät yhdessä neuvottelevat Herraa ja hänen Messiastaan vastaan:
3"Katkaiskaamme heidän siteensä, heittäkäämme päältämme heidän köytensä."
4Hän, joka taivaassa asuu, nauraa. Herra pilkkaa heitä.
5Silloin hän on puhuva heille vihassaan, saattava heidät kiivaudessaan kauhun valtaan:
6"Minä olen asettanut kuninkaani Siioniin pyhälle vuorelleni."
7Kerron Herran säädöksen, jonka hän minulle lausui: "Sinä olet minun Poikani, tänä päivänä minä sinut synnytin.
8Ano minulta, niin minä annan pakanakansat sinulle perinnöksi ja maan ääret omiksesi.
9Rautaisella valtikalla sinä heidät muserrat, kuin saviastian sinä särjet heidät."
10Tulkaa siis järkiinne, kuninkaat, maan tuomarit, ottakaa nuhteesta vaari.
11Palvelkaa Herraa pelolla ja iloitkaa vavisten.
12Tervehtikää Poikaa suudelmalla, ettei hän vihastuisi ettekä te hukkuisi tiellänne. Sillä lyhyen ajan jälkeen hänen vihansa syttyy. Autuaat ovat kaikki, jotka häneen turvaavat.