Job 22
1 Teemanilainen Elifas lausui ja sanoi:
2 "Taitaako ihminen hyödyttää Jumalaa? Ei, vaan ymmärtäväinen hyödyttää ainoastaan itseään.
3 Onko Kaikkivaltiaalla etua siitä, jos olet vanhurskas, tai voittoa siitä, jos vaellat nuhteettomana?
4 Pelkäisikö hän nuhdella sinua ja astua kanssasi oikeuteen?
5 Eikö pahuutesi ole suuri eikä synneilläsi ole loppua?
6 Sillä otithan veljiltäsi pantin syyttä ja riistit vaatteet alastomilta.
7 Et antanut nääntyvälle vettä juoda, ja nälkäiseltä kielsit leivän.
8 Maa tuli vahvan miehen omaksi, ja vain korkea-arvoinen sai siinä asua.
9 Lesket sinä lähetit luotasi tyhjin käsin, ja orpojen käsivarret murskattiin.
10 Sen tähden paulat nyt sinua ympäröivät, ja äkillinen pelko kauhistuttaa sinua –
11 vai etkö näe pimeyttä? – ja vesitulva peittää sinut.
12 Eikö Jumala ole korkea kuin taivas? Katso, kuinka korkealla on tähtien laki.
13 Mutta sinä sanot: 'Mitä Jumala tietää? Voiko hän tuomita paksujen pilvien takaa?'
14 Pilvet ovat hänellä verhona, niin ettei hän näe; ja taivaanrannalla hän kuljeskelee.
15 Tahdotko seurata iänikuista polkua, jota pahantekijät vaelsivat,
16 ne, jotka hävitettiin ennen aikojaan ja joiden perustuksen virta huuhtoi pois,
17 jotka sanoivat Jumalalle: 'Poistu meistä. Mitä Kaikkivaltias voisi meille tehdä?'
18 Kuitenkin hän oli täyttänyt heidän talonsa hyvyydellä. Mutta minusta olkoon kaukana jumalattomien neuvo.
19 Vanhurskaat näkevät sen ja iloitsevat, ja viaton pilkkaa heitä:
20 'Totisesti, vastustajamme ovat hävinneet, ja mitä heistä jäi, sen kulutti tuli.'
21 Tee siis sovinto ja elä rauhassa hänen kanssaan, niin siitä koituu sinulle paljon hyvää.
22 Ota opetusta hänen suustaan ja kätke hänen sanansa sydämeesi.
23 Kun palaat Kaikkivaltiaan luo, tulet rakennetuksi ja karkotat vääryyden kauaksi teltaltasi,
24 panet kulta-aarteesi tomuun ja Oofirin kullan purojen kivien joukkoon.
25 Kaikkivaltias tulee kulta-aarteeksesi ja välkkyväksi hopeaksesi,
26 silloin on ilosi oleva Kaikkivaltiaassa, ja sinä nostat kasvosi Jumalan puoleen.
27 Kun rukoilet häntä, hän kuulee sinua, ja sinä saat täyttää lupauksesi.
28 Jos mitä päätät, se sinulle onnistuu, ja sinun teillesi loistaa valo.
29 Sinä sanot niistä, jotka nöyrtyvät, sanot: se on ylentämiseni, ja hän pelastaa nöyrtyneen.
30 Hän pelastaa senkin, joka ei ole viaton. Hän pelastuu kättesi puhtauden tähden."