Genesis 24
1 Aabraham oli tullut iältään vanhaksi, ja Herra oli siunannut Aabrahamia kaikessa.
2 Aabraham sanoi palvelijalleen, talonsa vanhimmalle, joka hallitsi kaikkea, mitä hänellä oli: "Pane kätesi kupeeni alle.
3 Minä vannotan sinua Herran, taivaan ja maan Jumalan, kautta, ettet ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden keskuudessa minä asun,
4 vaan että menet minun omaan maahani ja sukuni luo ja otat sieltä vaimon pojalleni Iisakille."
5 Palvelija sanoi hänelle: "Entä jos nainen ei tahdo seurata minua tähän maahan, onko minun silloin vietävä poikasi takaisin siihen maahan, josta olet lähtenyt?"
6 Aabraham vastasi hänelle: "Varo, ettet vie poikaani takaisin sinne.
7 Herra, taivaan Jumala, joka otti minut pois isäni kodista ja synnyinmaastani, hän, joka puhui minulle ja vannoi minulle sanoen: 'Sinun jälkeläisillesi annan tämän maan', hän lähettää enkelinsä edelläsi, niin että saat sieltä vaimon pojalleni.
8 Mutta jos nainen ei tahdo seurata sinua, olet tästä valasta vapaa. Älä vain vie poikaani sinne takaisin."
9 Palvelija pani kätensä herransa Aabrahamin kupeen alle ja lupasi sen hänelle valalla vannoen.
10 Palvelija otti herransa kameleista kymmenen sekä kaikenlaisia kalleuksia herransa tavaroista, nousi ja lähti Mesopotamiaan, Naahorin kaupunkiin.
11 Hän antoi kamelien asettua kaupungin ulkopuolelle vesikaivon luo lepäämään illan suussa, jolloin naiset tulivat vettä ammentamaan.
12 Hän sanoi: "Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, suo minulle tänään menestystä ja tee laupeus herralleni Aabrahamille.
13 Katso, minä seison tässä lähteellä, ja kaupunkilaisten tyttäret tulevat ammentamaan vettä.
14 Tapahtukoon, että tyttö, jolle sanon: 'Kallista tänne vesiastiaasi juodakseni', ja joka vastaa: 'Juo, juotan kamelisikin', on juuri se, jonka sinä olet määrännyt palvelijallesi Iisakille, ja siitä tiedän, että olet tehnyt laupeuden herralleni."
15 Tuskin hän oli lakannut puhumasta, kun siihen tuli Rebekka, joka oli Aabrahamin veljen Naahorin ja hänen vaimonsa Milkan pojan, Betuelin, tytär, ja hänellä oli vesiastia olallaan.
16 Tyttö oli näöltään hyvin ihana, neitsyt, johon ei mies ollut koskenut. Hän astui alas lähteelle, täytti astiansa ja tuli ylös.
17 Silloin palvelija riensi häntä vastaan ja sanoi: "Anna minun juoda vähän vettä astiastasi."
18 Hän vastasi: "Juo, herrani." Hän laski nopeasti astiansa alas kädelleen ja antoi hänen juoda.
19 Annettuaan hänen juoda hän sanoi: "Minä ammennan vettä myös kameleillesi, kunnes ne ovat juoneet kyllikseen."
20 Hän tyhjensi nopeasti astiansa juottokaukaloon ja riensi uudestaan kaivolle ammentamaan vettä ja ammensi kaikille hänen kameleilleen.
21 Mies katseli häntä ääneti saadakseen tietää, oliko Herra antanut hänen matkansa onnistua vai ei.
22 Kun kamelit olivat juoneet, mies otti esiin kultaisen nenärenkaan, joka painoi puoli sekeliä, ja pani hänen käsiinsä kaksi rannerengasta, jotka painoivat kymmenen kultasekeliä.
23 Hän kysyi: "Kenen tytär olet? Sano minulle. Onko isäsi talossa tilaa yöpyäksemme siinä?"
24 Hän vastasi hänelle: "Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär."
25 Hän sanoi hänelle vielä: "Meillä on runsaasti olkia ja rehua. Meillä on myös paikka yöpyä."
26 Silloin mies kumartui maahan ja rukoili Herraa
27 ja sanoi: "Kiitetty olkoon Herra, minun herrani Aabrahamin Jumala, joka ei ole ottanut pois armoaan ja totuuttaan minun herraltani. Herra on johdattanut minut tätä tietä herrani veljen kotiin."
28 Tyttö riensi ilmoittamaan äitinsä perheelle, mitä oli tapahtunut.
29 Rebekalla oli veli, jonka nimi oli Laaban. Laaban riensi ulos miehen luo lähteelle.
30 Sillä kun hän näki nenärenkaan ja rannerenkaat sisarensa käsissä ja kuuli sisarensa Rebekan kertovan ja sanovan: "Näin mies puhui minulle", hän meni miehen luo – ja katso, hän seisoi vielä kamelien luona lähteellä.
31 Hän sanoi hänelle: "Tule sisään, sinä Herran siunattu. Minkä tähden seisot ulkona? Minä olen valmistanut tilaa talossa ja sijaa kameleille."
32 Mies tuli taloon, ja Laaban riisui kamelit ja antoi kameleille olkia ja rehua sekä hänelle ja hänen seuralaisilleen vettä jalkojen pesuun.
33 Sitten pantiin ruokaa hänen eteensä, mutta hän sanoi: "En syö, ennen kuin olen puhunut asiani." Laaban vastasi: "Puhu."
34 Hän sanoi: "Minä olen Aabrahamin palvelija.
35 Herra on suuresti siunannut herraani, niin että hänestä on tullut mahtava mies. Hän on antanut hänelle lampaita, vuohia ja nautoja, hopeaa ja kultaa, palvelijoita ja palvelijattaria, kameleja ja aaseja.
36 Saara, herrani vaimo, on vanhalla iällään synnyttänyt herralleni pojan, jolle herrani on antanut kaiken omaisuutensa.
37 Herrani vannotti minua sanoen: 'Älä ota pojalleni vaimoa kanaanilaisten tyttäristä, joiden maassa minä asun,
38 vaan mene isäni kotiin ja sukuni luo ja ota sieltä pojalleni vaimo.'
39 Silloin sanoin herralleni: 'Entä jos tyttö ei seuraa minua?'
40 Hän vastasi minulle: 'Herra, jonka edessä olen vaeltanut, lähettää enkelinsä kanssasi ja antaa matkasi onnistua, niin että saat pojalleni vaimon suvustani ja isäni perheestä.
41 Silloin, kun saavut sukuni luo, olet vapaa valasta, jonka minulle vannoit. Jos he eivät häntä sinulle anna, olet valasta vapaa.'
42 Tulin tänään lähteelle ja sanoin: 'Herra, herrani Aabrahamin Jumala! Jos annat onnistua sen matkan, jolla olen,
43 salli tapahtua, että neitsyt, joka minun seisoessani tässä vesilähteellä tulee ammentamaan vettä ja sanoessani hänelle: 'Anna minun juoda vähän vettä astiastasi',
44 vastaa minulle: 'Juo itse, ja ammennan myös kameleillesi' – että hän on se nainen, jonka Herra on määrännyt herrani pojalle.'
45 Tuskin olin lakannut näin puhumasta itsekseni, katso, Rebekka tuli siihen vesiastia olallaan, astui alas lähteelle ja ammensi. Sanoin hänelle: 'Anna minun juoda.'
46 Hän laski nopeasti astian alas olaltaan ja sanoi: 'Juo, juotan myös kamelisi.' Join, ja hän juotti myös kamelit.
47 Kysyin häneltä sanoen: 'Kenen tytär olet?' Hän vastasi: 'Olen Betuelin, Naahorin ja Milkan pojan, tytär.' Panin nenärenkaan hänen nenäänsä ja rannerenkaat hänen käsiinsä.
48 Kumarruin maahan ja rukoilin Herraa, kiittäen Herraa, herrani Aabrahamin Jumalaa, joka oli johdattanut minut oikeaa tietä saamaan herrani veljen tyttären hänen pojalleen.
49 Jos nyt tahdotte osoittaa suosiota ja uskollisuutta herralleni, ilmoittakaa se minulle. Mutta jos ette, niin ilmoittakaa sekin minulle kääntyäkseni toisaalle, oikealle tai vasemmalle."
50 Laaban ja Betuel vastasivat sanoen: "Herralta tämä on tullut. Emme voi tässä asiassa puhua sinulle hyvää emmekä pahaa.
51 Katso, siinä on Rebekka edessäsi, ota hänet ja mene. Tulkoon hän herrasi pojan vaimoksi, niin kuin Herra on sanonut."
52 Kuultuaan heidän sanansa Aabrahamin palvelija kumartui maahan Herran eteen.
53 Sitten palvelija otti esille hopea- ja kultaesineitä sekä vaatteita ja antoi ne Rebekalle. Hän antoi kallisarvoisia lahjoja myös hänen veljelleen ja äidilleen.
54 He söivät ja joivat, hän ja hänen seuralaisensa, ja olivat siellä yötä. Mutta kun he olivat nousseet seuraavana aamuna, hän sanoi: "Päästäkää minut menemään herrani luo."
55 Tytön veli ja äiti vastasivat: "Anna tytön viipyä luonamme vielä jonkin aikaa, edes kymmenen päivää. Sitten lähde."
56 Mutta hän sanoi heille: "Älkää viivyttäkö minua, koska Herra on antanut matkani onnistua. Päästäkää minut menemään, tahdon lähteä herrani luo."
57 He vastasivat: "Kutsukaamme tänne tyttö ja kysykäämme häneltä itseltään."
58 He kutsuivat Rebekan ja sanoivat hänelle: "Tahdotko lähteä tämän miehen kanssa?" Hän vastasi: "Tahdon."
59 He lähettivät sisarensa Rebekan imettäjineen matkalle Aabrahamin palvelijan ja hänen miestensä mukana.
60 He siunasivat Rebekan ja lausuivat hänelle: "Oi sisaremme, tulkoon sinusta tuhat kertaa kymmenentuhatta, ja vallatkoot siemenesi vihamiestensä portit!"
61 Rebekka nousi palvelijattarineen, ja he istuivat kamelien selkään ja seurasivat miestä. Palvelija otti Rebekan mukaansa ja lähti matkalle.
62 Iisak oli tulossa Lahai-Roin kaivon tienoilta. Hän asui näet Negevissä.
63 Iisak oli illan suussa lähtenyt kedolle kävelemään, ja kun hän nosti silmänsä, hän näki kamelien lähestyvän.
64 Kun Rebekka nosti silmänsä ja näki Iisakin, hän pudottautui nopeasti maahan kamelin selästä.
65 Hän kysyi palvelijalta: "Kuka on tuo mies, joka tulee kedolla meitä vastaan?" Palvelija vastasi: "Hän on herrani." Niin hän otti hunnun ja verhoutui siihen.
66 Palvelija kertoi Iisakille kaikki, mitä hän oli toimittanut.
67 Iisak vei Rebekan äitinsä Saaran majaan ja otti hänet luokseen, ja hänestä tuli hänen vaimonsa, ja hän rakasti häntä. Iisak sai lohdutuksen äitinsä kuoltua.