Exodus 9
1 Herra sanoi Moosekselle: "Mene faraon luo ja puhu hänelle: 'Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Päästä kansani palvelemaan minua.
2 Sillä jos kieltäydyt päästämästä heitä ja vielä pidätät heitä,
3 niin, katso, Herran käsi on lyövä karjaasi, joka on kedolla, hevosia, aaseja, kameleita, nautoja ja lampaita hyvin ankaralla ruttotaudilla.
4 Mutta Herra on tekevä erotuksen israelilaisten karjan ja egyptiläisten karjan välillä, niin ettei mitään kuole siitä, mikä on israelilaisten omaa.'"
5 Herra asetti määräajan ja sanoi: "Huomenna Herra on tekevä niin tässä maassa."
6 Seuraavana päivänä Herra teki niin, ja kaikki Egyptin karja kuoli, mutta israelilaisten karjasta ei kuollut ainoakaan.
7 Kun farao lähetti tiedustelemaan, niin, katso, israelilaisten karjasta ei ollut kuollut ainoakaan. Mutta faraon sydän paatui, eikä hän päästänyt kansaa.
8 Herra sanoi Moosekselle ja Aaronille: "Ottakaa kouranne täyteen pätsin nokea, ja Mooses viskatkoon sen taivasta kohti faraon silmien edessä.
9 Se tulee tomuksi, joka peittää koko Egyptin maan, ja siitä tulee ihmisiin ja karjaan märkäpaiseita kaikkialla Egyptin maassa."
10 He ottivat pätsin nokea ja astuivat faraon eteen. Mooses viskasi sen taivasta kohti, ja märkäpaiseita tuli ihmisiin ja karjaan.
11 Eivätkä tietäjätkään voineet pitää puoliaan Moosesta vastaan paiseiden tähden, sillä paiseita oli loihtijoissa samoin kuin kaikissa muissakin egyptiläisissä.
12 Mutta Herra paadutti faraon sydämen, niin ettei hän kuullut heitä, kuten Herra oli sanonut Moosekselle.
13 Herra sanoi Moosekselle: "Astu huomenaamulla varhain faraon eteen ja sano hänelle: 'Näin sanoo Herra, heprealaisten Jumala: Päästä kansani palvelemaan minua.
14 Muuten tällä kertaa minä lähetän kaikki vitsaukseni vaivaamaan sinua itseäsi sekä sinun palvelijoitasi ja kansaasi tietääksesi, ettei ole ketään vertaistani koko maan päällä.
15 Sillä olisin jo ojentanut käteni ja lyönyt sinua ja kansaasi ruttotaudilla, niin että olisit kokonaan hävinnyt maan päältä,
16 mutta juuri sitä varten minä olen antanut sinun nousta, että näyttäisin sinussa voimani ja että minun nimeäni julistettaisiin kaiken maan päällä.
17 Jos sinä vielä estät kansaani etkä päästä heitä,
18 niin, katso, huomenna tähän aikaan minä annan tulla hyvin ankaran raesateen, jonka kaltaista ei ole ollut Egyptissä siitä päivästä saakka, jona sen perustus laskettiin, aina tähän asti.
19 Lähetä nyt saattamaan suojaan karjasi ja kaikki, mitä sinulla on kedolla. Sillä kaikki ihmiset ja karja, jotka ovat kedolla ja joita ei ole korjattu kotiin, joutuvat raesateen alle ja kuolevat.'"
20 Se faraon palvelijoista, joka pelkäsi Herran sanaa, toimitti silloin palvelijansa ja karjansa talojen suojaan.
21 Se taas, joka ei välittänyt Herran sanasta, jätti palvelijansa ja karjansa ulos kedolle.
22 Herra sanoi Moosekselle: "Ojenna kätesi taivasta kohti, niin raesade kohtaa koko Egyptin maata, ihmisiä, karjaa ja kaikkia kedon kasveja Egyptin maassa."
23 Mooses ojensi sauvansa taivasta kohti, ja Herra antoi jyristä ja lähetti rakeita, ja tulta iski maahan. Näin Herra antoi sataa rakeita yli Egyptin maan.
24 Rakeita tuli, ja tulta leimahteli rakeiden keskellä. Raesade oli hyvin ankara, niin ettei sellainen ollut kohdannut koko Egyptin maata siitä ajasta saakka, jolloin se asutettiin.
25 Rakeet löivät maahan kaikkialla Egyptin maassa kaiken, mitä kedolla oli, sekä ihmiset että karjan. Rakeet tuhosivat kaikki maan kasvit ja pirstoivat kaikki kedon puut.
26 Ainoastaan Goosenin maata, jossa israelilaiset olivat, raesade ei kohdannut.
27 Farao kutsutti Mooseksen ja Aaronin ja sanoi heille: "Minä olen tehnyt syntiä tällä kertaa. Herra on oikeassa, mutta minä ja kansani olemme väärässä.
28 Rukoilkaa Herraa, sillä meillä on jo tarpeeksi Jumalan jyrinää ja rakeita. Minä päästän teidät, eikä teidän tarvitse enää viipyä."
29 Mooses vastasi hänelle: "Kun lähden kaupungista, minä ojennan käteni Herran puoleen, ja jyrinä lakkaa eikä rakeita enää tule tietääksesi, että maa on Herran.
30 Mutta et sinä eivätkä palvelijasi, sen kyllä tiedän, vielä nytkään pelkää Herraa Jumalaa."
31 Pellava ja ohra tuhoutuivat, sillä ohra oli tähkällä ja pellava kukassa.
32 Mutta vehnä ja speltti eivät turmeltuneet, sillä ne tuleentuvat myöhemmin.
33 Mooses lähti faraon luota ulos kaupungista, ja ojensi kätensä Herran puoleen. Jyrinä ja rakeet lakkasivat, eikä sade enää vuotanut maahan.
34 Kun farao näki, että sade, rakeet ja jyrinä lakkasivat, hän teki yhä edelleen syntiä ja paadutti sydämensä, sekä hän että hänen palvelijansa.
35 Faraon sydän paatui, eikä hän päästänyt israelilaisia, kuten Herra oli Mooseksen kautta sanonutkin.