1”Palaa, palaa, Suulamin neito! Palaa, palaa, että voimme katsella sinua!” Morsian: ”Miksi tahdotte katsella Suulamin neitoa kuin kahden sotaleirin karkeloa?” Sulhanen:
2”Kuinka kauniit ovat jalkasi kenkineen, jalosukuinen neito! Lanteittesi kaarteet ovat kuin korut, taitajan kätten tekemät.
3Sinun napasi on pyöreä malja – sekoitettu viini älköön siitä puuttuko. Vatsasi on vehnäkeko, liljojen ympäröimä.
4Sinun rintasi ovat kuin kaksi nuorta peuraa, kuin gasellin kaksoset.
5Kaulasi on kuin norsunluinen torni, silmäsi ovat kuin Hesbonin lammikot Bat-Rabbimin portin luona. Nenäsi on kuin Libanonin torni, joka katsoo Damaskoon päin.
6Kuin Karmel kohoaa sinun pääsi, palmikkosi ovat kuin purppuraa – niihin kutreihin kuningas on kiedottu.”
7”Kuinka kaunis oletkaan, kuinka suloinen, sinä rakkain, ihanuuksinesi!
8Sinun vartalosi on kuin palmupuu, ja rintasi ovat kuin rypäletertut.
9Minä ajattelin: Nousen palmupuuhun, tartun sen hedelmää kantaviin oksiin. Olkoot rintasi silloin kuin viiniköynnöksen rypäleet, hengityksesi tuoksu kuin omenien tuoksu
10ja suusi kuin hyvä viini. Se valahtaa helposti rakkaaseeni ja hyväilee nukkuvan huulia.” Morsian:
11”Minä olen rakkaani oma, ja minuun on hänen halunsa.
12Tule, rakkaani, lähtekäämme kedolle, yöpykäämme kylissä.
13Nouskaamme jo varhain viinitarhoihin katsomaan, joko viiniköynnös kukkii ja nuput ovat auenneet, joko kukkivat granaattiomenapuut. Siellä minä annan sinulle rakkauteni.
14Lemmenmarjat tuoksuvat, ja oviemme edessä on kaikenlaisia herkkuja, uusia ja myös vanhoja. Sinua varten, rakkaani, olen ne säästänyt.”