1Mooseksen, Jumalan miehen, rukous. Herra, sinä olet ollut meidän turvapaikkamme polvesta polveen.
2Ennen kuin vuoret syntyivät, ennen kuin loit maan ja maanpiirin – iankaikkisesta iankaikkiseen olet sinä, Jumala.
3Sinä palautat ihmiset tomuun. Sinä sanot: ”Palatkaa, te ihmisten lapset.”
4Tuhat vuotta on sinun silmissäsi kuin eilinen päivä, joka kiiti ohi, kuin öinen vartiohetki.
5Sinä huuhdot heidät pois kuin unen. Ihmiset ovat kuin aamulla versova ruoho:
6aamulla se kasvaa ja puhkeaa kukkaan, mutta illalla se leikataan, ja se lakastuu.
7Näin me katoamme sinun vihasi voimasta, ja sinun kiivautesi kauhistuttaa meitä.
8Sinä asetat pahat tekomme eteesi, salaiset syntimme kasvojesi valoon.
9Kaikki päivämme kuluvat sinun vihasi alla, vuotemme haihtuvat kuin huokaus.
10Meidän elinpäivämme ovat seitsemänkymmentä vuotta, ja jos voimamme kestää, kahdeksankymmentä vuotta. Ja parhaimmillaankin ne ovat vaivaa ja turhuutta, sillä ne kiitävät ohi, ja me lennämme pois.
11Kuka tuntee sinun vihasi voiman, sinun kiivautesi, että hän pelkäisi sinua?
12Opeta meitä laskemaan päivämme oikein, että saisimme viisaan sydämen.
13Herra, palaa takaisin! Kuinka kauan? Armahda palvelijoitasi.
14Ravitse meidät aamuisin armollasi, niin me riemuitsemme ja iloitsemme kaikkina päivinämme.
15Ilahduta meitä yhtä monta päivää kuin olet nöyryyttänyt meitä, yhtä monta vuotta kuin olemme kokeneet pahaa.
16Saakoot palvelijasi nähdä sinun tekosi ja heidän lapsensa sinun kunniasi.
17Olkoon yllämme Herran, meidän Jumalamme, suosio. Vahvista kättemme työ, niin, vahvista meidän kättemme työ!