1Lemuelin, Massan kuninkaan, sanat, joilla hänen äitinsä oli häntä kasvattanut.
2Mitä, poikani, mitä, kohtuni poika, mitä, lupausteni poika?
3Älä anna voimaasi naisille, vaellustasi niille, jotka tuhoavat kuninkaat.
4Ei sovi kuninkaiden, Lemuel, ei sovi kuninkaiden viiniä juoda eikä ruhtinaiden kaipailla väkijuomaa.
5Juopotellessaan he unohtavat, mitä on säädetty, ja vääntävät vääräksi kaikkien kurjuuden lasten oikeuden.
6Antakaa väkijuomaa menehtyvälle ja viiniä murhemielisille.
7Sellainen juokoon ja unohtakoon köyhyytensä älköönkä enää vaivaansa muistelko.
8Avaa suusi mykän puolesta, oikeuden hankkimiseksi kaikille sortuville.
9Avaa suusi, tuomitse oikein, hanki kurjalle ja köyhälle oikeus.
10Kelpo vaimon kuka löytää? Sellaisen arvo on helmiä paljon kalliimpi.
11Hänen miehensä sydän luottaa häneen, eikä siltä mieheltä saalista puutu.
12Hän toimii miehensä parhaaksi, ei vahingoksi, kaikkina elinpäivinään.
13Hän hankkii villat ja pellavat ja tekee työtä ahkerin käsin.
14Hän on kauppiaan laivojen kaltainen: leipänsä hän noutaa kaukaa.
15Hän nousee, kun vielä on yö, ja antaa ravinnon talonsa väelle, palvelustytöillekin heidän osansa.
16Hän haluaa peltoa ja hankkii sen, istuttaa viinitarhan kättensä työn hedelmällä.
17Hän vyöttää kupeensa voimalla ja vahvistaa käsivartensa.
18Hankkeensa hän huomaa käyvän hyvin, ei sammu hänen lamppunsa yöllä.
19Hän ojentaa kätensä kehräpuuhun, hänen kouransa tarttuvat värttinään.
20Hän avaa kätensä kurjalle, ojentaa köyhälle molemmat kätensä.
21Hän ei pelkää talonväkensä puolesta lunta, sillä koko hänen väkensä on puettu purppuravillaan.
22Hän valmistaa itselleen peitteitä, ja hienoa pellavaa ja purppuravillaa on hänen pukunsa.
23Hänen miehensä on tunnettu porteissa, istuessaan maan vanhinten joukossa.
24Hän tekee pellavapaitoja ja myy niitä, vöitä hän toimittaa kauppiaalle.
25Voima ja kunnia on hänen pukunaan, hän nauraa tulevalle päivälle.
26Hän avaa suunsa puhumaan viisautta, hänen kielellään on lempeä opetus.
27Hän tarkkaa, mitä hänen talossaan tehdään, hän ei syö laiskan leipää.
28Hänen poikansa nousevat ja ylistävät häntä onnelliseksi, hänen miehensä ylistää häntä:
29”Paljon on naisia, töissään erinomaisia, mutta yli niiden kaikkien kohoat sinä.”
30Pettävää on sulous, kauneus katoavaa, ylistettävä on se vaimo, joka pelkää Herraa.
31Suokaa hänen nauttia kättensä työn hedelmistä, hänen tekonsa häntä porteissa ylistäkööt.