1Eriseurainen noudattaa omia pyyteitään, kaikin neuvoin hän haastaa riitaa.
2Tyhmä ei pyri ymmärrykseen, vaan oman mielipiteensä julki tuomiseen.
3Minne jumalaton tulee, sinne tulee halveksuntakin ja häpeällisen elämän mukana häväistys.
4Syviä vesiä ovat sanat miehen suusta, ne ovat virtaava puro ja viisauden lähde.
5Ei ole hyvä pitää syyllisen puolta ja vääntää vääräksi syyttömän asiaa oikeudessa.
6Tyhmän huulet tuovat mukanaan riidan, ja hänen suunsa kutsuu lyöntejä.
7Oma suu on tyhmälle turmioksi ja omat huulet ansaksi hänelle itselleen.
8Panettelijan puheet ovat kuin herkkupaloja, ne painuvat syvälle sisimpään asti.
9Joka on veltto toimessaan, on vahingontekijän veli.
10Herran nimi on vahva torni, vanhurskas juoksee sinne ja saa turvan.
11Rikkaan omaisuus on hänen vahva kaupunkinsa, kuin korkea muuri hänen kuvitteluissaan.
12Tuhon edellä miehen sydän ylpistyy, mutta kunnian edellä käy nöyryys.
13Joka vastaa ennen kuin on kuullut, on typerä ja saa siitä häpeän.
14Miehekäs mieli kestää sairauden, mutta kuka voi kestää, jos mieli on murtunut?
15Ymmärtävän sydän hankkii tietoa, sitä etsivät viisaitten korvat.
16Lahja laajentaa ihmisen vaikutuspiirin ja vie hänet mahtimiesten pariin.
17Riita-asiassa ensiksi puhuva on oikeassa, kunnes hänen vastapuolensa tulee ja ottaa hänestä selon.
18Arpa asettaa riidat ja ratkaisee väkevien välit.
19Loukattu veli on vaikeampi voittaa kuin vahva kaupunki, ja riidat ovat kuin linnanportin salvat.
20Suunsa hedelmästä mies saa vatsansa täyteen, huultensa sadosta hän syö kyllikseen.
21Kuolema ja elämä ovat kielen vallassa. Joka sitä rakastaa, joutuu syömään sen hedelmää.
22Joka hyvän vaimon löysi, se onnen löysi, sai osakseen Herran suosion.
23Köyhä puhuu anellen, mutta rikas vastaa tylysti.
24Vahingokseen mies on monien ystävä, mutta on myös ystäviä, veljiäkin uskollisempia.