1Monet ovat ryhtyneet laatimaan kertomusta tapahtumista, jotka ovat toteutuneet keskuudessamme,
2sen mukaan kuin meille ovat kertoneet ne, jotka alusta asti ovat olleet silminnäkijöitä ja joista on tullut sanan palvelijoita.
3Siksi olen minäkin, tutkittuani alusta alkaen kaiken tarkasti, päättänyt kirjoittaa näistä tapahtumista järjestyksessään sinulle, korkea-arvoinen Teofilos,
4jotta saisit tietää, kuinka luotettavia ovat ne asiat, jotka sinulle on opetettu.
5Herodeksen, Juudean kuninkaan, aikana oli muuan pappi, nimeltään Sakarias, joka kuului Abian osastoon. Hänen vaimonsa oli Aaronin tyttäriä, nimeltään Elisabet.
6He molemmat olivat hurskaita Jumalan edessä ja vaelsivat nuhteettomina kaikkien Herran käskyjen ja säädösten mukaan.
7Mutta heillä ei ollut lasta, koska Elisabet oli hedelmätön, ja he molemmat olivat tulleet iäkkäiksi.
8Kun Sakariaan osaston palvelusvuoro tuli ja hän toimitti papillisia tehtäviä Jumalan edessä, tapahtui,
9että hän pappistehtävien tavanmukaisessa arvonnassa sai osakseen mennä Herran pyhäkköön suitsuttamaan.
10Koko kansanjoukko oli suitsuttamisen aikana ulkopuolella rukoilemassa.
11Silloin Sakariaalle ilmestyi Herran enkeli, joka seisoi suitsutusalttarin oikealla puolella.
12Hänet nähdessään Sakarias säikähti ja joutui pelon valtaan.
13Mutta enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää, Sakarias, sillä rukouksesi on kuultu. Vaimosi Elisabet synnyttää sinulle pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Johannes.
14Hän on sinulle iloksi ja riemuksi, ja monet iloitsevat hänen syntymästään,
15sillä hän on oleva suuri Herran edessä. Viiniä ja väkijuomaa hän ei juo, ja hänet on täytetty Pyhällä Hengellä jo äitinsä kohdusta asti.
16Hän kääntää monet Israelin lapsista Herran, heidän Jumalansa, puoleen.
17Hän kulkee Herran edellä Elian hengessä ja voimassa kääntääkseen isien sydämet lasten puoleen ja tottelemattomat vanhurskaiden mielenlaatuun, näin valmistaakseen kansan, joka on Herraa varten valmistautunut.”
18Sakarias sanoi enkelille: ”Miten minä voisin tämän käsittää? Minähän olen vanha mies, ja vaimonikin on tullut iäkkääksi.”
19Enkeli vastasi hänelle: ”Minä olen Gabriel, joka seison Jumalan edessä. Minut on lähetetty sinun luoksesi puhumaan ja julistamaan sinulle tämä ilosanoma.
20Mutta sinä tulet mykäksi etkä kykene puhumaan ennen kuin sinä päivänä, jona tämä tapahtuu, koska et uskonut minun sanojani, jotka toteutuvat ajallaan.”
21Kansa oli odottamassa Sakariasta, ja kaikki ihmettelivät sitä, että hän viipyi pyhäkössä niin kauan.
22Kun hän sitten tuli ulos, hän ei kyennyt puhumaan heille. Siitä he ymmärsivät, että hän oli nähnyt pyhäkössä näyn. Hän vain viittoili heille ja jäi mykäksi.
23Kun hänen virantoimituksensa päivät olivat päättyneet, hän meni kotiinsa.
24Niiden päivien jälkeen hänen vaimonsa Elisabet tuli raskaaksi ja pysytteli salassa viisi kuukautta. Hän sanoi:
25”Näin on Herra tehnyt minulle niinä päivinä, jolloin hän katsoi puoleeni poistaakseen minusta ihmisten ylenkatseen.”
26Kun Elisabet oli kuudennella kuukaudella, Jumala lähetti enkeli Gabrielin Galileaan, Nasaret-nimiseen kaupunkiin,
27neitsyen luo, joka oli kihlattu Daavidin sukuun kuuluvalle Joosef-nimiselle miehelle. Neitsyen nimi oli Maria.
28Tullessaan sisälle hänen luokseen enkeli sanoi: ”Terve, armoitettu! Herra olkoon kanssasi!”
29Maria hämmentyi suuresti näistä sanoista ja mietti, mitä tämä tervehdys mahtoi merkitä.
30Mutta enkeli sanoi hänelle: ”Älä pelkää, Maria, sillä sinä olet saanut armon Jumalan edessä.
31Katso, sinä tulet raskaaksi ja synnytät pojan, ja sinun on annettava hänelle nimeksi Jeesus.
32Hän on oleva suuri, häntä kutsutaan Korkeimman Pojaksi, ja Herra Jumala antaa hänelle Daavidin, hänen isänsä, valtaistuimen.
33Hän hallitsee kuninkaana Jaakobin sukua ikuisesti, eikä hänen valtakunnallaan ole loppua.”
34Mutta Maria sanoi enkelille: ”Kuinka tämä voi tapahtua, kun minä en miehestä tiedä?”
35Enkeli vastasi hänelle: ”Pyhä Henki tulee päällesi, ja Korkeimman voima varjoaa sinut. Siksi myös sitä Pyhää, joka syntyy, kutsutaan Jumalan Pojaksi.
36Myös sukulaisesi Elisabet odottaa poikaa vanhalla iällään. Hän, jota sanottiin hedelmättömäksi, on kuudennella kuukaudella,
37sillä Jumalalle ei mikään ole mahdotonta.”
38Silloin Maria sanoi: ”Minä olen Herran palvelijatar. Tapahtukoon minulle sanasi mukaan.” Ja enkeli lähti hänen luotaan.
39Niinä päivinä Maria lähti matkaan ja kiiruhti vuoriseudulle erääseen Juudean kaupunkiin.
40Hän meni Sakariaan taloon ja tervehti Elisabetia.
41Kun Elisabet kuuli Marian tervehdyksen, hypähti lapsi hänen kohdussaan ja Elisabet täyttyi Pyhällä Hengellä.
42Hän huudahti kovalla äänellä ja sanoi: ”Siunattu olet sinä naisten joukossa, ja siunattu on sinun kohtusi hedelmä!
43Kuinka minulle tapahtuu tällaista, että Herrani äiti tulee minun luokseni?
44Samalla hetkellä kun tervehdyksesi ääni tuli korviini, lapsi hypähti riemusta kohdussani.
45Autuas se, joka uskoi, sillä se, mitä Herra on hänelle puhunut, on käyvä toteen!”
46Maria sanoi: ”Minun sieluni ylistää Herraa,
47ja minun henkeni riemuitsee Jumalasta, pelastajastani,
48sillä hän on katsonut palvelijattarensa alhaisuuteen. Tästedes kaikki sukupolvet kutsuvat minua autuaaksi,
49sillä Voimallinen on tehnyt minulle suuria tekoja. Hänen nimensä on pyhä,
50ja sukupolvesta sukupolveen kestää hänen laupeutensa niitä kohtaan, jotka häntä pelkäävät.
51Käsivarrellaan hän on osoittanut voimansa. Hän on lyönyt hajalle ne, joilla oli ylpeät ajatukset sydämessään.
52Hän on kukistanut valtiaat valtaistuimilta ja korottanut alhaiset.
53Nälkäiset hän on täyttänyt hyvyytensä runsaudella, mutta rikkaat hän on lähettänyt tyhjinä pois.
54Hän on ottanut huomaansa palvelijansa Israelin muistaakseen laupeuttaan
55Abrahamia ja hänen siementään kohtaan, iankaikkisesti, niin kuin hän on isillemme puhunut.”
56Maria viipyi Elisabetin luona noin kolme kuukautta ja palasi sitten kotiinsa.
57Elisabetin synnyttämisen aika tuli, ja hän synnytti pojan.
58Kun hänen naapurinsa ja sukulaisensa kuulivat, että Herra oli osoittanut hänelle suuren laupeutensa, he iloitsivat hänen kanssaan.
59Kahdeksantena päivänä he tulivat ympärileikkaamaan lasta. He kutsuivat häntä hänen isänsä nimen mukaan Sakariaaksi,
60mutta hänen äitinsä sanoi: ”Ei suinkaan, vaan hänen nimensä on oleva Johannes.”
61He sanoivat hänelle: ”Eihän sinun sukulaistesi joukossa ole ketään, jota kutsutaan sillä nimellä.”
62Sitten he kysyivät viittomalla isältä, minkä nimen hän tahtoisi antaa lapselle.
63Hän pyysi taulun ja kirjoitti siihen: ”Johannes on hänen nimensä.” Ja kaikki ihmettelivät.
64Samassa Sakariaan suu avautui ja hänen kielensä vapautui, ja hän alkoi puhua ylistäen Jumalaa.
65Kaikki heidän ympärillään asuvat joutuivat pelon valtaan, ja koko Juudean vuoriseudulla puhuttiin kaikista näistä tapahtumista.
66Kaikki, jotka niistä kuulivat, painoivat ne mieleensä ja sanoivat: ”Mikähän tästä lapsesta tulee?” Sillä Herran käsi oli hänen kanssaan.
67Sakarias, lapsen isä, täyttyi Pyhällä Hengellä, ja hän profetoi sanoen:
68”Ylistetty olkoon Herra, Israelin Jumala, sillä hän on katsonut kansansa puoleen ja valmistanut sille lunastuksen.
69Hän on kohottanut meille pelastuksen sarven palvelijansa Daavidin suvusta
70– niin kuin hän ikiajoista asti on puhunut pyhien profeettojensa suulla –
71pelastukseksi vihollisistamme ja kaikkien niiden käsistä, jotka meitä vihaavat,
72osoittaakseen laupeuttaan isillemme ja muistaakseen pyhää liittoaan,
73sitä valaa, jonka hän vannoi isällemme Abrahamille, suodakseen meidän
74vapautettuina vihollistemme käsistä pelkäämättä palvella häntä
75pyhyydessä ja vanhurskaudessa hänen edessään kaikkina elinpäivinämme.
76Ja sinua, lapsi, kutsutaan Korkeimman profeetaksi, sillä sinä käyt Herran edellä valmistaaksesi hänelle tien,
77että hänen kansansa voisi tuntea pelastuksen syntien anteeksisaamisessa
78meidän Jumalamme sydämellisen laupeuden tähden. Näin meidän puoleemme katsoo aamunkoitto korkeudesta
79loistaakseen meille, jotka asumme pimeydessä ja kuoleman varjossa, ja ohjatakseen meidän jalkamme rauhan tielle.”
80Lapsi kasvoi ja vahvistui Hengessä. Ja hän oli erämaassa siihen päivään asti, jona hän astui julkisesti Israelin eteen.