1Jonkin ajan kuluttua, vehnänkorjuun aikaan, Simson otti mukaansa kilin ja meni katsomaan vaimoaan ja sanoi: ”Minä tahdon mennä sisään vaimoni luo.” Vaimon isä ei kuitenkaan sallinut hänen mennä
2vaan sanoi: ”Minä tosiaankin luulin, että sinä vihaat häntä pohjattomasti, ja annoin hänet sinun sulhaspojallesi. Mutta eikö vaimosi nuorempi sisar ole häntä kauniimpi? Ole hyvä ja ota hänet vaimosi tilalle.”
3Simson sanoi heille: ”Tällä kertaa en tule syylliseksi filistealaisten vuoksi, vaikka teenkin heille pahaa.”
4Sitten Simson meni ja pyydysti kolmesataa kettua. Hän otti tulisoihtuja, sitoi aina kaksi häntää yhteen ja asetti tulisoihdun kunkin häntäparin väliin.
5Sitten hän sytytti tulisoihdut ja päästi ketut menemään filistealaisten viljapeltoihin. Näin hän sytytti palamaan sekä kuhilaat että pystyssä olevan viljan, viinitarhat ja öljypuut.
6Filistealaiset kysyivät: ”Kuka tämän on tehnyt?” Heille sanottiin: ”Simson, timnalaisen vävy, koska hänen appensa otti hänen vaimonsa ja antoi tämän hänen sulhaspojalleen.” Silloin filistealaiset menivät ja polttivat sekä vaimon että hänen isänsä tulessa.
7Mutta Simson sanoi heille: ”Jos te kerran tällaista teette, minä lopetan vasta, kun olen kostanut teille.”
8Hän löi heitä säälimättä ja tuotti heille suuren tappion. Sitten hän meni Eetamin kallioluolaan ja asettui sinne asumaan.
9Niin filistealaiset lähtivät liikkeelle, leiriytyivät Juudaan ja levittäytyivät Lehin tienoille.
10Juudan miehet kysyivät: ”Miksi te olette nousseet meitä vastaan?” Filistealaiset sanoivat: ”Olemme tulleet sitomaan Simsonin tehdäksemme hänelle niin kuin hän teki meille.”
11Silloin kolmetuhatta miestä Juudasta meni Eetamin kallioluolalle, ja he sanoivat Simsonille: ”Etkö tiedä, että filistealaiset hallitsevat meitä? Mitä oletkaan meille tehnyt!” Hän vastasi heille: ”Niin kuin he tekivät minulle, niin tein minäkin heille.”
12He sanoivat hänelle: ”Me tulimme sitomaan sinut antaaksemme sinut filistealaisten käsiin.” Mutta Simson sanoi heille: ”Vannokaa minulle, ettette vahingoita minua.”
13He vastasivat hänelle: ”Emme me suinkaan surmaa sinua. Me vain sidomme sinut lujasti ja annamme sinut heidän käsiinsä.” Niin he sitoivat hänet kahdella uudella köydellä ja veivät hänet pois kalliolta.
14Kun hän tuli Lehiin, filistealaiset riensivät häntä vastaan riemuhuudoin. Silloin Herran Henki tuli Simsonin päälle, ja köydet, joilla hänen käsivartensa oli sidottu, olivat kuin tulen polttamat pellavalangat, ja hänen siteensä irtosivat hänen käsistään.
15Hän huomasi aasin tuoreen leukaluun, otti sen käteensä ja löi sillä kuoliaaksi tuhat miestä
16ja sanoi: ”Aasin leukaluulla, pikkuaasin leukaluulla minä löin tuhat miestä.”
17Sen sanottuaan Simson heitti leukaluun kädestään ja antoi sen paikan nimeksi Raamat-Lehi.
18Simson oli kovin janoissaan. Hän huusi avukseen Herraa ja sanoi: ”Sinä annoit palvelijasi käden kautta tämän suuren voiton, mutta nyt minä kuolen janoon ja joudun ympärileikkaamattomien käsiin.”
19Silloin Jumala avasi kuopan Lehissä, ja siitä virtasi vettä. Simson joi, hänen henkensä elpyi ja hän virkistyi. Siksi hän antoi lähteelle nimen Een-Hakkore. Se on Lehissä vielä tänäkin päivänä.
20Simson jakoi Israelille oikeutta kaksikymmentä vuotta filistealaisten aikana.