1Jeriko piti porttinsa tiukasti suljettuina israelilaisten vuoksi. Kukaan ei päässyt ulos eikä sisälle.
2Niin Herra sanoi Joosualle: ”Katso, minä annan sinun käsiisi Jerikon kuninkaineen ja sotaurhoineen.
3Kulkekaa kaupungin ympäri, kaikki sotakuntoiset miehet. Kiertäkää kaupunki kerran ja tehkää niin kuutena päivänä.
4Seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasuunaa liitonarkun edellä. Seitsemäntenä päivänä kulkekaa kaupungin ympäri seitsemän kertaa, ja papit puhaltakoot pasuunoihin.
5Kun oinaansarviin puhalletaan pitkään ja te kuulette pasuunan äänen, huutakoon koko kansa suureen ääneen. Silloin kaupungin muuri sortuu siihen paikkaan ja kansa voi nousta sen yli, kukin kohdaltaan.”
6Joosua, Nuunin poika, kutsui papit ja sanoi heille: ”Kantakaa liitonarkkua, ja seitsemän pappia kantakoon seitsemää oinaansarvista pasuunaa Herran liitonarkun edellä.”
7Kansalle hän sanoi: ”Lähtekää liikkeelle ja kulkekaa kaupungin ympäri. Aseellinen etujoukko kulkekoon Herran liitonarkun edellä.”
8Ja tapahtui niin kuin Joosua oli kansalle sanonut. Ne seitsemän pappia, jotka kantoivat seitsemää oinaansarvista pasuunaa Herran edessä, lähtivät ja puhalsivat pasuunoihin, ja Herran liitonarkku tuli heidän jäljessään.
9Etujoukko kulki pasuunaa puhaltavien pappien edellä, ja jälkijoukko kulki arkun jäljessä, samalla kun pasuunoihin puhallettiin taukoamatta.
10Joosua oli antanut kansalle tämän käskyn: ”Älkää huutako, älkääkä antako äänenne kuulua. Älkää päästäkö sanaakaan suustanne ennen sitä päivää, jona sanon teille: ’Nostakaa sotahuuto!’ Silloin huutakaa.”
11Näin hän käski kuljettaa Herran liitonarkkua yhden kierroksen kaupungin ympäri. Sitten kansa palasi leiriin ja jäi sinne yöksi.
12Varhain seuraavana aamuna Joosua nousi ja papit lähtivät kantamaan Herran liitonarkkua,
13ja ne seitsemän pappia, jotka kantoivat seitsemää oinaansarvista pasuunaa Herran liitonarkun edellä, puhalsivat pasuunoihin kulkiessaan. Etujoukko kulki heidän edellään, ja jälkijoukko Herran liitonarkun jäljessä, samalla kun pasuunoihin puhallettiin taukoamatta.
14Myös toisena päivänä he kiersivät kerran kaupungin ympäri ja palasivat sitten leiriin. Näin he tekivät kuutena päivänä.
15Mutta seitsemäntenä päivänä he nousivat varhain aamun sarastaessa ja kulkivat samalla tavoin kaupungin ympäri, mutta nyt seitsemän kertaa. Ainoastaan sinä päivänä he kulkivat seitsemän kertaa kaupungin ympäri.
16Kun papit seitsemännellä kerralla puhalsivat pasuunoihin, Joosua sanoi kansalle: ”Kohottakaa sotahuuto, sillä Herra on antanut teille tämän kaupungin.
17Olkoon kaupunki ja kaikki, mitä siinä on, vihitty tuhon omaksi Herran kunniaksi. Ainoastaan portto Raahab jääköön henkiin, hän ja kaikki, jotka ovat hänen kanssaan samassa talossa, sillä hän piilotti tiedustelijat, jotka olimme lähettäneet.
18Mutta pysykää te erossa tuhon omaksi vihitystä, ettette itse joudu tuhon omiksi ottamalla tuhon omaksi vihittyä ja siten saata Israelin leiriä tuhon omaksi ja syökse sitä onnettomuuteen.
19Kaikki hopea ja kulta sekä kupari- ja rautaesineet ovat Herralle pyhitettyjä. Ne on pantava Herran aarteistoon.”
20Kun soofar-torviin puhallettiin, kansa nosti sotahuudon. Kun siis kansa kuuli pasuunan äänen, se kohotti kovan sotahuudon. Silloin muuri sortui siihen paikkaansa, ja kansa ryntäsi ylös kaupunkiin, kukin suoraan eteensä. Niin he valloittivat kaupungin
21ja vihkivät miekalla tuhon omaksi kaiken, mitä kaupungissa oli: miehet ja naiset, nuoret ja vanhat, härät, lampaat ja aasit.
22Joosua sanoi niille kahdelle miehelle, jotka olivat olleet vakoilemassa maata: ”Menkää sen porttonaisen taloon ja tuokaa nainen ja kaikki hänen omaisensa sieltä ulos, niin kuin olette hänelle vannoneet.”
23Silloin ne nuoret miehet, jotka olivat olleet vakoilemassa, menivät ja toivat ulos Raahabin sekä hänen isänsä, äitinsä, veljensä ja kaiken, mitä hänellä oli. He toivat ulos kaikki hänen sukulaisensa ja jättivät heidät Israelin leirin ulkopuolelle.
24Mutta kaupungin ja kaiken, mitä siellä oli, he polttivat tulella. Ainoastaan hopean ja kullan sekä kupari- ja rautaesineet he antoivat Herran huoneen aarteistoon.
25Portto Raahabin sekä hänen isänsä perheen ja kaikki hänen omaisensa Joosua jätti kuitenkin henkiin. Raahab asuu israelilaisten keskuudessa vielä tänäkin päivänä, koska hän oli piilottanut ne tiedustelijat, jotka Joosua oli lähettänyt vakoilemaan Jerikoa.
26Siihen aikaan Joosua vannotti tämän valan: ”Kirottu olkoon Herran edessä se mies, joka ryhtyy rakentamaan tätä Jerikon kaupunkia. Sen perustuksen laskemisesta hän menettäköön esikoisensa ja sen porttien pystyttämisestä nuorimpansa.”
27Ja Herra oli Joosuan kanssa, ja Joosuan maine levisi kautta maan.