1”Katso, kaiken tämän on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitä tarkannut.
2Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin, en ole teitä huonompi.
3Minä haluan puhua Kaikkivaltiaalle, tahdon ajaa asiaani Jumalaa vastaan.
4Mutta te hoidatte valheella, te olette puoskareita, jokainen teistä.
5Jospa edes osaisitte visusti vaieta! Se luettaisiin teille viisaudeksi.
6Kuulkaa siis minun perustelujani ja kuunnelkaa, mitä huuleni puhuvat puolestani.
7Puolustatteko te Jumalaa väärällä puheella ja puhutte valhetta hänen puolestaan?
8Oletteko te puolueellisia hänen hyväkseen? Tekö ajatte Jumalan asiaa?
9Käykö teidän hyvin, kun hän käy teitä tutkimaan? Voitteko pettää hänet niin kuin ihminen petetään?
10Totisesti, hän rankaisee teitä, jos olette salassa puolueellisia.
11Eikö hänen suuruutensa pelästytä teitä? Eikö teitä valtaa kauhu hänen edessään?
12Tuhkamietelmiä ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia teidän varustuksenne.”
13”Vaietkaa, antakaa minun olla. Minä tahdon puhua, käyköön minun miten tahansa.
14Miksi otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15Vaikka hän surmaa minut, häneen minä panen toivoni. Tahdon vain puolustaa vaellustani hänen edessään.
16Jo sekin koituu minulle pelastukseksi, sillä jumalaton ei voi tulla hänen kasvojensa eteen.
17Kuunnelkaa tarkoin minun puhettani, sitä, mitä lausun korvienne kuullen.
18Olenhan esittänyt asiani, ja minä tiedän, että olen oikeassa.
19Kuka voi käydä oikeutta minua vastaan? Silloin minä vaikenen ja kuolen.
20Kahta asiaa vain älä minulle tee, niin en kätkeydy kasvojesi edestä:
21älä siirrä kättäsi pois minun päältäni, älköönkä kauhusi minua säikyttäkö.
22Kutsu sitten minua, niin minä vastaan. Tai minä puhun, ja vastaa sinä minulle.”
23”Mikä on pahojen tekojeni ja syntieni määrä? Ilmoita minulle rikkomukseni ja syntini.
24Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25Pelotteletko sinä tuulen ajelemaa lehteä, vainoatko kuivunutta kortta?
26Sinähän määräät osakseni katkerat kärsimykset ja perinnökseni nuoruuteni pahat teot.
27Jalkani sinä panet jalkapuuhun, kaikkia minun polkujani sinä vartioit. Sinä piirrät rajan jalkapohjieni kohdalle.
28Ihminen hajoaa kuin laho puu, kuin koinsyömä vaate.”