1Astu alas, istu tomuun, sinä neitsyt, tytär Baabel. Istu maahan istuinta vailla, sinä Kaldean tytär. Ei sinua enää kutsuta hienoksi ja hemmotelluksi.
2Tartu käsikiviin ja jauha jauhoja. Riisu huntusi, kohota helmasi ja paljasta sääresi, kahlaa virtojen poikki.
3Häpysi paljastuu, häpeäsi näkyy; minä kostan enkä säästä ketään.
4Meidän lunastajamme nimi on Herra Sebaot, Israelin Pyhä.
5Istu ääneti, väisty pimeään, sinä Kaldean tytär. Ei sinua enää kutsuta valtakuntien valtiattareksi.
6Minä vihastuin kansaani, annoin häväistä perintöosani, annoin heidät sinun käsiisi. Sinä et osoittanut sääliä heitä kohtaan, vanhuksellekin teit ikeesi kovin raskaaksi.
7Sinä sanoit: ”Minä olen valtiatar ikuisesti.” Sen vuoksi et ottanut näitä asioita sydämellesi, et ajatellut loppua.
8Mutta nyt kuule tämä, sinä, joka elät nautinnoissa, joka istut muka turvassa ja sanot sydämessäsi: ”Minä, eikä ketään muuta! Minä en tule istumaan leskenä enkä kokemaan lapsien menettämistä.”
9Kuitenkin nämä molemmat tulevat sinun osaksesi yhtäkkiä, samana päivänä: lapsettomuus ja leskeys täysin määrin. Ne kohtaavat sinua taikojesi paljoudesta, loitsujesi suuresta voimasta huolimatta.
10Sinä teit rohkeasti pahaa, sinä sanoit: ”Ei kukaan minua näe.” Sinun viisautesi ja tietosi eksyttivät sinut, ja niin sinä sanoit sydämessäsi: ”Minä, eikä ketään muuta!”
11Sen tähden sinua kohtaa onnettomuus, jota et osaa manata pois. Sinut yllättää tuho, jota et kykene torjumaan. Äkkiä sinua kohtaa perikato, jota et aavistanut.
12Astu toki esiin loitsuinesi ja paljoine taikoinesi, joilla olet vaivannut itseäsi nuoruudestasi asti. Ehkä hyvinkin saat avun, ehkä herätät pelkoa.
13Sinä olet väsyttänyt itsesi paljolla neuvottelullasi. Astukoot nyt esiin ja auttakoot sinua nuo taivaan mittaajat, tähtien tähyilijät, jotka kuu kuulta ilmoittavat, mitä sinulle tapahtuu.
14Katso, he ovat kuin olkia. Tuli polttaa heidät; eivät he voi pelastaa itseään sen liekistä. Se ei ole hiillos, jonka luona lämmitellään, eikä valkea, jonka ääressä istuskellaan.
15Näin käy niiden, joiden kanssa olet itsesi väsyttänyt ja käynyt kauppaa nuoruudestasi asti: he harhailevat kukin suunnalleen, kukaan ei sinua pelasta.