1Voi tottelemattomia lapsia, sanoo Herra. He pitävät neuvoa, mutta ilman minua, ja vahvistavat liittoja juomauhrein ilman minun Henkeäni. He kokoavat syntiä synnin päälle.
2Minulta kysymättä he lähtevät kulkemaan Egyptiä kohti hakeutuakseen faraon turviin, etsiäkseen suojaa Egyptin varjosta.
3Häpeäksi koituu teille faraon turva, häväistykseksi suojan etsiminen Egyptin varjosta.
4Vaikka hänen ruhtinaansa ovat Sooanissa ja hänen lähettiläänsä ovat saapuneet Haanesiin asti,
5kaikki joutuvat häpeään kansan tähden, josta ei ole heille hyötyä, ei apua eikä hyötyä, vaan häpeää ja pilkkaa.
6Ennustus Etelän Behemotista. Halki ahdingon ja ahdistuksen maan, halki leijonan ja murisevan jalopeuran maan, kyykäärmeen ja lentävän myrkkykäärmeen maan he kuljettavat rikkautensa aasien selässä ja aarteensa kamelien kyttyröillä kansan luo, josta ei hyötyä ole.
7Egyptin apu on turha ja tyhjän veroinen. Sen vuoksi minä annan sille nimen ”Paikalleen jämähtänyt Rahab.”
8Mene nyt ja kirjoita se tauluun heidän nähtensä. Piirrä se kirjaan, että se säilyisi tuleviin aikoihin asti, aina ja ikuisesti.
9Sillä he ovat kapinoiva kansa, vilpillisiä lapsia, jotka eivät tahdo kuulla Herran opetusta.
10He sanovat näkijöille: ”Älkää nähkö”, ja ennustajille: ”Älkää ennustako meille tosia. Puhukaa meille miellyttäviä asioita, nähkää meille harhakuvia.
11Poiketkaa tieltä, jättäkää polku; viekää pois kasvojemme edestä Israelin Pyhä.”
12Sen tähden, näin sanoo Israelin Pyhä: Koska te halveksitte tätä sanaa ja luotatte väkivaltaan ja kavaluuteen ja nojaudutte siihen,
13niin tämä synti on oleva teille kuin pullistunut repeämä korkeassa muurissa, joka uhkaa sortua. Yhtäkkiä, yhdessä hetkessä se hajoaa.
14Se hajoaa niin kuin savenvalajan astia, joka lyödään rikki säälimättä. Sen sirpaleista ei löydy palasta, jolla ottaisi tulta liedestä tai ammentaisi vettä lammikosta.
15Sillä näin sanoo Herra, Herra, Israelin Pyhä: Kääntymällä ja pysymällä levollisina te pelastutte, hiljainen luottamus on teidän voimanne. Mutta te ette tahtoneet,
16vaan sanoitte: ”Ei! Hevosilla me tahdomme kiitää.” Niinpä saattekin kiitää pakoon. Te sanoitte: ”Nopean ratsun selässä me tahdomme ratsastaa.” Niinpä ovatkin vainoojanne nopeat.
17Tuhat pakenee yhden ärjäisyä, viiden ärjäisyä te pakenette kaikki, kunnes se, mikä teistä jää jäljelle, on kuin lipputanko vuoren huipulla, kuin viiri kukkulan laella.
18Siksi Herra odottaa, että voisi olla teille armollinen, ja sen tähden hän nousee armahtaakseen teitä, sillä Herra on oikeuden Jumala. Autuaita ovat kaikki, jotka häntä odottavat!
19Siionin kansa, sinä, joka asut Jerusalemissa, sinun ei tarvitse enää itkeä. Totisesti Herra on sinulle armollinen, kun huudat apua. Heti kun hän kuulee äänesi, hän vastaa sinulle.
20Vaikka Herra antaa teille hädän leipää ja ahdistuksen vettä, ei opettajasi sitten enää kätkeydy, vaan sinun silmäsi saavat nähdä opettajasi.
21Jos poikkeat oikealle tai vasemmalle, kuuluu takaa korviisi nämä sanat: ”Tässä on tie, tätä kulkekaa.”
22Niin sinä pidät saastaisena veistettyjen jumalankuviesi hopeapäällystä ja valettujen jumalankuviesi kultakuorta. Sinä viskaat ne pois kuin kuukautisista saastuneen vaatteen, sinä sanot niille: ”Ulos!”
23Silloin hän antaa sateen siemenelle, jonka kylvät maahan, ja maan sadosta saat leivän, joka on mehevä ja ravitseva. Sinun karjasi käy sinä päivänä laajalla laitumella.
24Härät ja aasit, jotka tekevät työtä pellolla, syövät hapanta rehuviljaa, joka on viskattu lapiolla ja viskaushangolla.
25Kaikilla korkeilla vuorilla ja kaikilla suurilla kukkuloilla on oleva puroja ja vesivirtoja suuren surman päivänä tornien sortuessa.
26Kuun valo on silloin kuin auringon valo, ja auringon valo on seitsenkertainen, kuin seitsemän päivän valo, sinä päivänä, jona Herra sitoo kansansa vammat ja parantaa siihen isketyt haavat.
27Katso, Herran nimi tulee kaukaa, hänen vihansa leimuaa, savupilvi on sankka. Hänen huulensa ovat täynnä kiivautta, ja hänen kielensä on kuin kuluttava tuli.
28Hänen henkäyksensä on kuin tulviva virta, joka ulottuu kaulaan asti. Se seuloo kansakuntia hävityksen seulalla ja panee eksyttävät suitset kansojen suupieliin.
29Silloin te laulatte niin kuin yöllä, kun pyhä juhla alkaa, ja sydämenne iloitsee niin kuin sen, joka vaeltaa huilujen soidessa päästäkseen perille Herran vuorelle, Israelin kallion luo.
30Herra antaa kuulla majesteettisen äänensä ja nähdä käsivartensa, joka laskeutuu alas vihan tuimuudessa ja kuluttavan tulen liekissä, ukonilmana, rankkasateena ja raekivinä.
31Assur kauhistuu Herran ääntä. Herra lyö sitä vitsalla,
32ja jokaisella sauvan iskulla, jonka Herra on päättänyt sille antaa, soivat rummut ja lyyrat. Herra sotii Assuria vastaan käsi koholla.
33Sillä aikoja sitten on polttopaikka valmistettu, kuninkaallekin se on varattu. Se on syvä ja leveä, sytykkeitä ja polttopuita on paljon. Herran henkäys, kuin tulikivivirta, sytyttää sen.