1Hyvä nimi on parempi kuin kallis öljy ja kuolinpäivä parempi kuin syntymäpäivä.
2Parempi on mennä surutaloon kuin mennä pitotaloon, sillä surutalossa näkee sen, mikä on kaikkien ihmisten loppu. Elossa oleva painaa asian mieleensä.
3Suru on parempi kuin nauru, sillä sydämelle on hyväksi, että kasvot ovat murheelliset.
4Viisaitten sydän on surutalossa, tyhmien sydän huvitalossa.
5Parempi on kuunnella viisaan nuhdetta kuin olla kuulemassa tyhmien laulua.
6Kuin orjantappuroiden rätinä padan alla on tyhmän nauru; sekin on turhuutta.
7Väärä voitto tekee viisaan hulluksi, lahjus tuhoaa ymmärryksen.
8Asian loppu on parempi kuin sen alku, ja pitkämielinen on parempi kuin ylimielinen.
9Älköön mielesi olko kärkäs vihastumaan, sillä viha pesii tyhmien povessa.
10Älä sano, mikä siinä on, että entiset ajat olivat paremmat kuin nykyiset, sillä et sinä sitä viisauttasi kysy.
11Viisaus on yhtä hyvä kuin perintöosa ja parempikin niille, jotka näkevät auringon.
12Viisauden varjossa on kuin rahan varjossa. Mutta tieto on rahaa hyödyllisempi, ja viisaus pitää haltijansa elossa.
13Katso Jumalan tekoja: kuka voi suoristaa sen, minkä hän on vääräksi tehnyt?
14Hyvänä päivänä ole hyvillä mielin ja pahana päivänä ymmärrä, että Jumala on tehnyt niin toisen kuin toisenkin. Eihän ihminen saa mitään siitä, mikä tulee hänen jälkeensä.
15Kaikkea olen nähnyt turhina päivinä: vanhurskaan, joka joutuu tuhoon vanhurskaudessaan, ja jumalattoman, joka elää kauan pahuudessaan.
16Älä ole kovin vanhurskas äläkä esiinny ylen viisaana: miksi tuhoaisit itsesi?
17Älä ole kovin jumalaton äläkä ole tyhmä: miksi kuolisit ennen aikaasi?
18On hyvä, että pidät tästä kiinni etkä hellitä kättäsi tuostakaan, sillä Jumalaa pelkäävä selviää kaikesta.
19Viisaus auttaa viisasta voimakkaammin kuin kaupungin kymmenen mahtimiestä.
20Maan päällä ei ole niin vanhurskasta ihmistä, että hän tekisi vain hyvää eikä tekisi syntiä.
21Älä kiinnitä huomiota kaikkeen, mitä puhutaan, ettet kuulisi palvelijasi kiroavan sinua.
22Tietäähän oma sydämesi, että myös sinä olet monta kertaa kironnut muita.
23Kaiken tämän olen viisaudella koetellut. Minä sanoin: ”Tahdon tulla viisaaksi”, mutta viisaus pysyi minusta kaukana.
24Kaukana, syvällä, syvällä on kaiken olemus, kuka voi sen löytää?
25Minä ryhdyin sydämessäni pohtimaan, oppimaan ja etsimään viisautta ja kaiken lopullista selitystä tullakseni vain tietämään, että jumalattomuus on tyhmyyttä ja tyhmyys mielettömyyttä.
26Ja minä löysin sen, mikä on kuolemaa katkerampi: naisen, joka on verkko, jonka sydän on ansa ja jonka kädet ovat kahleet. Se, joka on Jumalalle mieleen, pelastuu hänestä, mutta synnintekijä joutuu hänen saaliikseen.
27Katso, tämän minä olen löytänyt, Saarnaaja sanoi, pyrkiessään kohta kohdalta löytämään selvyyttä.
28Se, mitä en ole löytänyt, vaikka sieluni on sitä kaiken aikaa etsinyt, on tämä: tuhannesta olen löytänyt yhden miehen, mutta koko siitä luvusta en ole löytänyt yhtäkään naista.
29Ainoastaan tämän olen havainnut: Jumala on tehnyt ihmiset suoriksi, mutta itse he etsivät monia juonia.