2 Samuel 6
1 Daavid kokosi jälleen kaikki valiomiehet Israelista, kolmekymmentä tuhatta miestä.
2 Daavid ja kaikki väki, joka oli hänen kanssaan, nousi ja lähti Juudan Baalasta, tuomaan sieltä Jumalan arkkia, jonka Herra Sebaot oli ottanut nimiinsä, hän, jonka istuinta kerubit kannattavat.
3 He panivat Jumalan arkin uusiin vaunuihin ja veivät sen pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, ja Ussa ja Ahjo, Abinadabin pojat, ohjasivat uusia vaunuja.
4 He veivät Jumalan arkin pois Abinadabin talosta, joka oli mäellä, kulkien Jumalan arkin mukana, ja Ahjo kulki arkin edellä.
5 Daavid sekä koko Israelin heimo karkeloi kaikin voimin Herran edessä soittaen kaikilla sypressipuisilla soittimilla, lyyroilla, harpuilla, tamburiineilla, helistimillä ja symbaaleilla.
6 Kun he tulivat Naakonin puimatantereen luo, Ussa ojensi kätensä Jumalan arkkiin ja tarttui siihen, sillä härät kompastuivat.
7 Herran viha syttyi Ussaa kohtaan, ja Jumala löi hänet siinä hänen hairahduksensa tähden, niin että hän kuoli siihen Jumalan arkin ääreen.
8 Mutta Daavid pahastui siitä, että Herra niin oli murtanut Ussan. Siitä paikka sai nimekseen Peres-Ussa aina tähän päivään asti.
9 Daavid pelästyi sinä päivänä Herraa, niin että hän sanoi: "Kuinka Herran arkki voi tulla luokseni?"
10 Daavid ei tahtonut siirtää Herran arkkia luokseen Daavidin kaupunkiin, vaan Daavid toimitti sen syrjään gatilaisen Oobed-Edomin taloon.
11 Herran arkki jäi kolmeksi kuukaudeksi gatilaisen Oobed-Edomin taloon. Herra siunasi Oobed-Edomia ja koko hänen taloaan.
12 Kun kuningas Daavidille kerrottiin, että Herra oli Jumalan arkin tähden siunannut Oobed-Edomin taloa ja kaikkea, mitä hänellä oli, Daavid meni ja toi riemuiten Jumalan arkin Oobed-Edomin talosta Daavidin kaupunkiin.
13 Kun Herran arkin kantajat olivat astuneet kuusi askelta, hän uhrasi härän ja juottovasikan.
14 Daavid hyppi kaikin voimin Herran edessä, ja Daavid oli puettu pellavakasukkaan.
15 Daavid ja koko Israelin heimo toivat Herran arkin riemun raikuessa ja torvien raikuessa.
16 Kun Herran arkki tuli Daavidin kaupunkiin, katseli Miikal, Saulin tytär, ikkunasta. Nähdessään kuningas Daavidin karkeloivan ja hyppivän Herran edessä hän halveksi häntä sydämessään.
17 Kun he olivat tuoneet Herran arkin ja asettaneet sen paikalleen majaan, jonka Daavid oli sille pystyttänyt, Daavid uhrasi polttouhreja ja rauhanuhreja Herran edessä.
18 Kun Daavid oli uhrannut polttouhrin ja rauhanuhrit, hän siunasi kansan Herran Sebaotin nimeen.
19 Hän jakoi koko kansalle, koko Israelin joukolle, sekä miehille että naisille, kullekin leipäkakun, palan lihaa ja rypälekakun. Sitten kaikki kansa lähti, kukin kotiinsa.
20 Kun Daavid palasi takaisin tervehtimään perhettään, Miikal, Saulin tytär, meni ulos Daavidia vastaan ja sanoi: "Kuinka arvokkaana onkaan Israelin kuningas nyt esiintynyt, kun on tänä päivänä paljastanut itsensä palvelijainsa palvelijattarien silmien edessä, niin kuin kevytmielinen ihminen paljastaa itsensä!"
21 Daavid sanoi Miikalille: "Herran edessä, joka on valinnut minut, ohi isäsi ja koko hänen sukunsa, ja asettanut minut Herran kansan, Israelin, ruhtinaaksi – Herran edessä minä karkeloin.
22 Tähänkin minä pidän itseni liian vähäisenä ja olen omissa silmissäni halpa. Mutta ne palvelijattaret, joista puhuit, tulevat minua kunnioittamaan."
23 Miikal, Saulin tytär, ei saanut lasta kuolinpäiväänsä asti.