1 Samuel 22
1 Daavid lähti sieltä ja pääsi pakoon Adullamin luolaan. Kun hänen veljensä ja koko hänen isänsä perhe kuulivat sen, he tulivat sinne hänen luokseen.
2 Hänen luokseen kokoontui kaikenlaista ahdingossa olevaa, velkaantunutta ja katkeroitunutta väkeä, ja hän rupesi heidän päämiehekseen. Häneen liittyi noin neljäsataa miestä.
3 Sieltä Daavid meni Mooabin Mispeen. Hän sanoi Mooabin kuninkaalle: "Salli isäni ja äitini tulla asumaan luoksenne, kunnes saan tietää, mitä Jumala minulle tekee."
4 Hän vei heidät Mooabin kuninkaan eteen, ja he jäivät tämän luo kaikeksi aikaa, minkä Daavid oli Vuorilinnassa.
5 Profeetta Gaad sanoi Daavidille: "Älä jää Vuorilinnaan, lähde täältä ja mene Juudan maahan." Daavid lähti ja tuli Jaar-Heretiin.
6 Saul kuuli, että oli saatu vihiä Daavidista ja niistä miehistä, jotka olivat hänen kanssaan. Saul istui Gibeassa tamariskipuun alla kummulla keihäs kädessä, ja kaikki hänen palvelijansa seisoivat hänen luonaan.
7 Saul sanoi palvelijoilleen, jotka seisoivat hänen luonaan: "Kuulkaa, benjaminilaiset! Antaako Iisain poika teillekin kaikille pellot ja viinitarhat, ja tekeekö hän teidät kaikki tuhannen- ja sadanpäämiehiksi?
8 Tehän olette kaikki salaliitossa minua vastaan, eikä kukaan ole ilmaissut minulle, että oma poikani on tehnyt liiton Iisain pojan kanssa. Ei kukaan teistä välitä niin paljoa minusta, että olisi ilmaissut sen minulle. Sillä poikani on yllyttänyt palvelijani väijymään minua, niin kuin nyt tapahtuu."
9 Edomilainen Dooeg, joka seisoi siinä Saulin palvelijain kanssa, vastasi ja sanoi: "Näin Iisain pojan tulevan Noobiin, Ahimelekin, Ahitubin pojan, luo.
10 Tämä kysyi hänelle neuvoa Herralta ja antoi hänelle evästä ja antoi hänelle filistealaisen Goljatin miekan."
11 Kuningas lähetti kutsumaan pappi Ahimelekin, Ahitubin pojan, ja koko hänen isänsä suvun, Noobin papit. He tulivat kaikki kuninkaan luo.
12 Saul sanoi: "Kuule, Ahitubin poika!" Hän vastasi: "Tässä olen, herrani."
13 Saul sanoi hänelle: "Miksi olette salaliitossa minua vastaan, sinä ja Iisain poika, koska olet antanut hänelle leipää ja miekan ja kysynyt hänelle Herralta neuvoa, että hän ryhtyisi väijymään minua, niin kuin nyt tapahtuu?"
14 Ahimelek vastasi kuninkaalle ja sanoi: "Kuka on kaikkien palvelijoittesi joukossa niin uskottu kuin Daavid, joka on kuninkaan vävy ja henkivartiostosi päällikkö ja korkeassa arvossa hovissasi?
15 Olenko tänään ensi kertaa kysynyt hänelle Jumalalta neuvoa? Pois se! Älköön kuningas lukeko mitään viaksi minulle, palvelijalleen, älköönkä kaikelle isäni suvulle, sillä palvelijasi ei tietänyt lainkaan tästä kaikesta, ei vähää eikä suurta."
16 Mutta kuningas sanoi: "Sinun on kuolemalla kuoltava, Ahimelek, sinun ja koko sinun isäsi suvun."
17 Kuningas sanoi henkivartijoille, jotka seisoivat hänen luonaan: "Käykää tänne ja surmatkaa Herran papit, sillä hekin pitävät Daavidin puolta, ja vaikka tiesivät hänen paenneen, eivät ilmoittaneet sitä minulle." Mutta kuninkaan palvelijat eivät tahtoneet ojentaa kättään lyömään kuoliaaksi Herran pappeja.
18 Kuningas sanoi Dooegille: "Käy sinä tänne ja lyö papit kuoliaaksi." Silloin edomilainen Dooeg astui esiin ja löi papit kuoliaaksi, ja hän tappoi sinä päivänä kahdeksankymmentä viisi pellavakasukkaa kantavaa miestä.
19 Myös pappiskaupungin Noobin asukkaat hän surmasi miekan terällä, sekä miehet että naiset, sekä lapset että imeväiset, jopa naudat, aasit ja lampaatkin hän tappoi miekan terällä.
20 Ainoastaan yksi Ahimelekin, Ahitubin pojan, poika, nimeltä Ebjatar, pelastui ja pakeni Daavidin luo.
21 Ebjatar kertoi Daavidille, että Saul oli tappanut Herran papit.
22 Niin Daavid sanoi Ebjatarille: "Minä ymmärsin jo silloin, että edomilainen Dooeg, kun hän oli siellä, oli ilmaiseva sen todella Saulille. Minä olen syypää koko sinun isäsi suvun joka hengen kuolemaan.
23 Jää luokseni, älä pelkää. Sillä joka väijyy sinun henkeäsi, väijyy minun henkeäni. Olethan turvassa luonani."