Zechariah 2
1 Ja minä nostin silmäni ja katsoin. Ja katso, oli mies ja hänenkädessänsä mittanuora.
2 Minä sanoin hänelle: "Mihin sinä olet menossa?" Ja hän vastasiminulle: "Mittaamaan Jerusalemia, nähdäkseni, kuinka leveä ja kuinkapitkä se on oleva".
3 Ja katso, enkeli, joka puhutteli minua, lähti liikkeelle, ja toinenenkeli lähti häntä vastaan.
4 Ja hän sanoi tälle: "Juokse, puhu tälle nuorukaiselle ja sano:Jerusalem on oleva muuriton paikkakunta, sillä niin paljon siinä onihmisiä ja eläimiä.
5 Mutta minä olen oleva, sanoo Herra, tulimuuri sen ympärillä ja kunniasen keskellä.
6 Voi, voi, paetkaa pohjoisesta maasta, sanoo Herra! Sillä minä olenhajottanut teidät neljään taivaan tuuleen, sanoo Herra.
7 Voi, Siion, pelastaudu, sinä, joka asut tytär Baabelin luona!
8 Sillä näin sanoo Herra Sebaot: Kunniaksensa hän on lähettänyt minutpakanakansojen luokse, jotka ovat teitä saalistaneet.Sillä joka teihinkoskee, se koskee hänen silmäteräänsä.
9 Sillä katso, minä heilutan kättäni heitä vastaan, ja he joutuvatorjiensa saaliiksi. Ja te tulette tietämään, että Herra Sebaot onlähettänyt minut.
10 Riemuitse ja iloitse, tytär Siion! Sillä minä tulen ja asun sinunkeskelläsi, sanoo Herra.
11 Sinä päivänä liittyy paljon pakanakansoja Herraan, ja he tulevathänen kansaksensa, ja minä asun sinun keskelläsi, ja sinä tulettietämään, että Herra Sebaot on lähettänyt minut sinun tykösi.
12 Ja Herra ottaa Juudan perintöosaksensa pyhässä maassa ja valitseevielä Jerusalemin.
13 Vaiti Herran edessä, kaikki liha! Sillä hän on noussut pyhästäasuinsijastansa."