Psalms 69
1 Veisuunjohtajalle; veisataan kuin: "Liljat"; Daavidin virsi.
2 Pelasta minut, Jumala, sillä vedet käyvät minun sieluuni asti.
3 Minä olen vajonnut syvään, pohjattomaan liejuun, olen joutunut vettensyvyyksiin, ja virta tulvii minun ylitseni.
4 Minä olen väsynyt huutamisesta, minun kurkkuni kuivettuu, minunsilmäni ovat rauenneet odottaessani Jumalaani.
5 Enemmän kuin hiuksia päässäni on niitä, jotka minua syyttömästivihaavat; paljon on niitä, jotka tahtovat tuhota minut, jotka syyttäovat vihollisiani; mitä en ole ryöstänyt, se täytyy minun maksaa.
6 Jumala, sinä tunnet minun hulluuteni, eivätkä minun vikani olesinulta salassa.
7 Älä anna minussa häpeään joutua niiden, jotka odottavat sinua, Herra,Herra Sebaot. Älä salli minussa pettyä niiden, jotka etsivät sinua,Israelin Jumala.
8 Sillä sinun tähtesi minä kärsin herjausta, pilkka peittää minunkasvoni.
9 Veljilleni minä olen tullut vieraaksi, olen tullut oudoksi äitinilapsille.
10 Sillä kiivaus sinun huoneesi puolesta on minut kuluttanut, ja niidenherjaukset, jotka sinua herjaavat, ovat sattuneet minuun.
11 Minä, minun sieluni itki ja paastosi, mutta siitä koitui minullevain herjausta.
12 Minä pukeuduin säkkipukuun, mutta tulin sananparreksi heidänsuussaan.
13 Porteissa-istujat minusta jaarittelevat, ja väkijuomain juojatminusta laulavat.
14 Mutta minä rukoilen sinua, Herra, otollisella ajalla, sinua, Jumala,sinun suuren laupeutesi turvin. Vastaa minulle pelastavan uskollisuutesitähden.
15 Päästä minut loasta, etten siihen vajoa, auta, että pääsenvihollisistani ja syvistä vesistä.
16 Älä anna vetten vuon minua upottaa, syvyyden minua niellä ja kuilunsulkea suutaan minun ylitseni.
17 Vastaa minulle, Herra, sillä sinun armosi on hyvä, käänny minunpuoleeni suuressa laupeudessasi.
18 Älä peitä kasvojasi palvelijaltasi, sillä minä olen ahdistuksessa;joudu, vastaa minulle.
19 Lähesty minun sieluani ja lunasta se, vapahda minut vihollistenitähden.
20 Sinä tiedät minun häväistykseni, minun häpeäni ja pilkkani, sinunedessäsi ovat julki kaikki minun ahdistajani.
21 Häväistys on särkenyt minun sydämeni, minä olen käynyt heikoksi;minä odotin sääliä, mutta en saanut, ja lohduttajia, mutta en löytänyt.
22 Koiruohoa he antoivat minun syödäkseni ja juottivat minulle janoonihapanviiniä.
23 Tulkoon heidän pöytänsä heille paulaksi, ansaksi noillesuruttomille.
24 Soetkoot heidän silmänsä, niin etteivät näe, ja saata heidänlanteensa alati horjumaan.
25 Vuodata vihastuksesi heidän päällensä, ja yllättäköön heidät sinunvihasi hehku.
26 Joutukoon heidän leiripaikkansa autioksi, älköön heidän majoissansaasukasta olko.
27 Sillä he vainoavat sitä, jota sinä olet lyönyt, he juttelevat niidentuskista, joita sinä olet haavoittanut.
28 Lisää heille rikosta rikoksen päälle, ja sinun vanhurskauteesi heälkööt pääskö.
29 Pyyhittäköön heidät pois elämän kirjasta, älköönkä heitäkirjoitettako vanhurskasten lukuun.
30 Mutta minä olen kurja ja vaivattu, suojatkoon minua sinun apusi,Jumala,
31 niin minä veisuulla kiitän Jumalan nimeä ja ylistän häntäkiitosvirsillä.
32 Se on Herralle otollisempi kuin härkä, kuin mulli, sarvipää jasorkkajalka.
33 Nöyrät näkevät sen ja riemuitsevat; elpyköön teidän sydämenne,teidän, jotka etsitte Jumalaa.
34 Sillä Herra kuulee köyhiä eikä halveksi vankejansa.
35 Kiittäkööt häntä taivaat ja maa, meret ja kaikki, mitä niissäliikkuu.
36 Sillä Jumala on pelastava Siionin ja rakentava Juudan kaupungit,niin että he asettuvat niihin ja omistavat ne.
37 Hänen palvelijainsa jälkeläiset saavat sen perinnökseen, ja ne,jotka hänen nimeänsä rakastavat, saavat asua siinä.