Psalms 44
1 Veisuunjohtajalle; koorahilaisten mietevirsi.
2 Jumala, me olemme omin korvin kuulleet, meidän isämme ovat meillekertoneet, minkä teon sinä teit heidän päivinänsä, muinaisina päivinä.
3 Sinä karkoitit kädelläsi pakanat, mutta heidät sinä istutit, sinähävitit kansat, mutta heidät sinä levitit.
4 Sillä eivät he miekallansa valloittaneet maata, eikä heidänkäsivartensa heitä auttanut, vaan sinun oikea kätesi, sinun käsivartesija sinun kasvojesi valkeus, koska sinä olit heihin mielistynyt.
5 Sinä, Jumala, sinä olet minun kuninkaani, toimita Jaakobille apu.
6 Sinun avullasi me syöksemme ahdistajamme maahan, sinun nimessäsi metallaamme vastustajamme.
7 Sillä en minä jouseeni luota, eikä miekkani minua auta;
8 vaan sinä pelastat meidät vihollisistamme, ja saatat vihamiehemmehäpeään.
9 Jumala on meidän kerskauksemme kaikkina päivinä, ja sinun nimeäsi meylistämme iankaikkisesti. Sela.
10 Kuitenkin sinä meidät hylkäsit ja saatoit meidät häpeään, etlähtenyt sotaan meidän joukkojemme kanssa.
11 Sinä käänsit meidät vihollista pakoon, ja meidän vihamiehemmeryöstivät saalista.
12 Sinä annoit meidät syötäviksi kuin lampaat, ja hajotit meidätpakanain sekaan.
13 Sinä myit kansasi halvasta etkä heidän hinnastaan paljoa hyötynyt.
14 Sinä annat meidät naapuriemme häväistäviksi, ympärillämme asuvaistenpilkaksi ja ivaksi.
15 Sinä saatat meidät sananparreksi pakanoille, pään pudistukseksikansoille.
16 Joka päivä on häväistykseni minun edessäni, ja kasvojeni häpeäpeittää minut,
17 herjaajan ja pilkkaajan puheen tähden, vihollisen ja kostonhimoisenkatseitten tähden.
18 Tämä kaikki on meitä kohdannut, vaikka emme ole sinua unhottaneetemmekä sinun liittoasi rikkoneet.
19 Ei ole meidän sydämemme sinusta luopunut, eivät meidän askeleemmesinun polultasi poikenneet.
20 Kuitenkin sinä runtelit meidät aavikkosutten asuinsijoilla ja peititmeidät synkeydellä.
21 Jos me olisimme unhottaneet Jumalamme nimen ja ojentaneet kätemmevieraan jumalan puoleen,
22 eikö Jumala olisi sitä tutkituksi saanut, sillä hän tuntee sydämensalaisuudet?
23 Ei, vaan sinun tähtesi meitä surmataan kaiken päivää, meitä pidetäänteuraslampaina.
24 Heräjä, miksi nukut, Herra? Nouse, älä iäksi hylkää.
25 Miksi peität kasvosi, unhotat meidän kurjuutemme ja ahdistuksemme?
26 Sillä meidän sielumme on vaipunut tomuun, meidän ruumiimme painunutmaahan.
27 Nouse, auta meitä ja lunasta meidät armosi tähden.