Psalms 10
1 Miksi, Herra, seisot niin kaukana, miksi kätkeydyt ahdingon aikoina?
2 Jumalattomien ylpeyden tähden kurja kärsii, takertuu heidänpunomiinsa juoniin.
3 Sillä jumalaton kerskaa omista himoistansa, ja kiskuri kiroaa,pilkkaa Herraa.
4 Jumalaton sanoo ylvästellen: "Ei hän kosta". "Ei Jumalaa ole" - siinäkaikki hänen ajatuksensa.
5 Hänen hankkeensa menestyvät joka aika. Sinun tuomiosi ovat korkealla,kaukana hänestä; kaikille vastustajilleen hän hymähtää.
6 Hän sanoo sydämessään: "En horju minä, en ikinä jouduonnettomuuteen".
7 Hänen suunsa on täynnä kirousta, petosta, sortoa; tuho ja turmio onhänen kielensä alla.
8 Kylien vaiheilla hän istuu väijyksissä, hän murhaa salaa syyttömän.Hänen silmänsä vaanivat onnetonta.
9 Kätkössään hän väijyy, niinkuin leijona pensaikossa, hän väijyyhyökätäksensä kurjan kimppuun; hän saa kurjan kiinni, vetää hänetverkkoonsa.
10 Hän kyyristyy, painautuu maahan, ja onnettomat joutuvat hänenkynsiinsä.
11 Hän sanoo sydämessään: "Jumala sen unhottaa, hän on peittänytkasvonsa, hän ei sitä ikinä näe".
12 Nouse, Herra, kohota kätesi, Jumala! Älä unhota kurjia.
13 Miksi jumalaton pilkkaa Jumalaa? Miksi hän sanoo sydämessään: "Etsinä kosta?"
14 Sinä olet sen nähnyt, sillä sinä havaitset vaivan ja tuskan, ja sinäotat sen oman kätesi huomaan; sinulle onneton uskoo asiansa, sinä oletorpojen auttaja.
15 Murskaa jumalattoman käsivarsi ja kosta pahan jumalattomuus, niinettei häntä enää löydetä.
16 Herra on kuningas ainiaan ja iankaikkisesti; hävinneet ovat pakanathänen maastansa.
17 Sinä kuulet nöyrien halajamisen, Herra, sinä vahvistat heidänsydämensä, sinä teroitat korvasi,
18 auttaaksesi orvon ja sorretun oikeuteensa, ettei ihminen, jokamaasta on, enää saisi kauhua aikaan.