Proverbs 6
1 Poikani, jos olet ketä lähimmäisellesi taannut, lyönyt kättävieraalle;
2 jos olet kietoutunut oman suusi sanoihin, joutunut suusi sanoistakiinni,
3 niin tee toki, poikani, pelastuaksesi tämä, koska olet joutunutlähimmäisesi kouriin: Mene, heittäydy maahan ja ahdista lähimmäistäsi;
4 älä suo silmillesi unta äläkä silmäluomillesi lepoa.
5 Pelastaudu käsistä niinkuin gaselli, niinkuin lintu pyydystäjänkäsistä.
6 Mene, laiska, muurahaisen tykö, katso sen menoja ja viisastu.
7 Vaikka sillä ei ole ruhtinasta, ei päällysmiestä eikä hallitsijaa,
8 se kuitenkin hankkii leipänsä kesällä ja kokoaa varastoon ruokansaelonaikana.
9 Kuinka kauan sinä, laiska, makaat, milloinka nouset unestasi?
10 Nuku vielä vähän, torku vähän, makaa vähän ristissä käsin,
11 niin köyhyys käy päällesi niinkuin rosvo ja puute niinkuin asestettumies.
12 Kelvoton ihminen, väärä mies on se, joka kulkee suu täynnä vilppiä,
13 silmää iskee, jaloillaan merkkiä antaa, sormillansa viittoo,
14 kavaluus mielessä, pahaa aina hankitsee, riitoja rakentaa.
15 Sentähden hänen turmionsa tulee yhtäkkiä, tuokiossa hänetrusennetaan, eikä apua ole.
16 Näitä kuutta Herra vihaa, ja seitsemää hänen sielunsa kauhistuu:
17 ylpeitä silmiä, valheellista kieltä, käsiä, jotka vuodattavatviatonta verta,
18 sydäntä, joka häijyjä juonia miettii, jalkoja, jotka kiiruustijuoksevat pahaan,
19 väärää todistajaa, joka valheita puhuu, ja riidan rakentajaaveljesten kesken.
20 Säilytä, poikani, isäsi käsky äläkä hylkää äitisi opetusta.
21 Pidä ne aina sydämellesi sidottuina, kääri ne kaulasi ympärille.
22 Kulkiessasi ne sinua taluttakoot, maatessasi sinua vartioikoot,herätessäsi sinua puhutelkoot.
23 Sillä käsky on lamppu, opetus on valo, ja kurittava nuhde on elämäntie,
24 että varjeltuisit pahasta naisesta, vieraan vaimon liukkaastakielestä.
25 Älköön sydämesi himoitko hänen kauneuttaan, älköönkä hän sinuakatseillaan vangitko.
26 Sillä porttonaisen tähden menee leipäkakkukin, ja naitu nainenpyydystää kallista sielua.
27 Voiko kukaan kuljettaa tulta helmassaan, puvun häneltä palamatta?
28 Voiko kukaan kävellä hiilloksella, jalkain häneltä kärventymättä?
29 Samoin käy sen, joka menee lähimmäisensä vaimon luo: ei jäärankaisematta kukaan, joka häneen kajoaa.
30 Eikö halveksita varasta, vaikka hän olisi nälissään varastanuthengenpiteikseen?
31 Onhan hänen, jos tavataan, seitsenkertaisesti korvattava, annettavakaikki talonsa varat.
32 Joka vaimon kanssa avion rikkoo, on mieletön; itsensä menettää, jokaniin tekee.
33 Hän saa vaivan ja häpeän, eikä hänen häväistystään pyyhitä pois.
34 Sillä luulevaisuus nostaa miehen vihan, ja säälimätön on hän kostonpäivänä.
35 Ei hän huoli mistään lunastusmaksusta, ei suostu, vaikka kuinkalahjaasi lisäät.