Proverbs 14
1 Vaimojen viisaus talon rakentaa, mutta hulluus sen omin käsin purkaa.
2 Joka vaeltaa oikein, se pelkää Herraa, mutta jonka tiet ovat väärät,se hänet katsoo ylen.
3 Hullun suussa on ylpeydelle vitsa, mutta viisaita vartioivat heidänhuulensa.
4 Missä raavaita puuttuu, on seimi tyhjä, mutta runsas sato saadaanhärkien voimasta.
5 Uskollinen todistaja ei valhettele, mutta väärä todistaja puhuuvalheita.
6 Pilkkaaja etsii viisautta turhaan, mutta ymmärtäväisen on tietoahelppo saada.
7 Menet pois tyhmän miehen luota: et tullut tuntemaan tiedon huulia.
8 Mielevän viisaus on, että hän vaelluksestaan vaarin pitää; tyhmienhulluus on petos.
9 Hulluja pilkkaa vikauhri, mutta oikeamielisten kesken on mielisuosio.
10 Sydän tuntee oman surunsa, eikä sen iloon saa vieras sekaantua.
11 Jumalattomain huone hävitetään, mutta oikeamielisten maja kukoistaa.
12 Miehen mielestä on oikea monikin tie, joka lopulta on kuoleman tie.
13 Nauraessakin voi sydän kärsiä, ja ilon lopuksi tulee murhe.
14 Omista teistään saa kyllänsä se, jolla on luopunut sydän, muttaitsestään löytää tyydytyksen hyvä mies.
15 Yksinkertainen uskoo joka sanan, mutta mielevä ottaa askeleistansavaarin.
16 Viisas pelkää ja karttaa pahaa, mutta tyhmä on huoleton ja suruton.
17 Pikavihainen tekee hullun töitä, ja juonittelija joutuu vihatuksi.
18 Yksinkertaiset saavat perinnökseen hulluuden, mutta mielevät tiedonkruunuksensa.
19 Pahojen täytyy kumartua hyvien edessä ja jumalattomien seisoavanhurskaan porteilla.
20 Köyhää vihaa hänen ystävänsäkin, mutta rikasta rakastavat monet.
21 Syntiä tekee, joka lähimmäistään halveksii, mutta autuas se, jokakurjia armahtaa!
22 Eivätkö eksy ne, jotka hankitsevat pahaa? Mutta armo ja totuusniille, jotka hankitsevat hyvää!
23 Kaikesta vaivannäöstä tulee hyötyä, mutta tyhjästä puheesta vainvahinkoa.
24 Viisasten kruunu on heidän rikkautensa, mutta tyhmäin hulluushulluudeksi jää.
25 Uskollinen todistaja on hengen pelastaja, mutta joka valheita puhuu,on petosta täynnä.
26 Herran pelossa on vahva varmuus ja turva vielä lapsillekin.
27 Herran pelko on elämän lähde kuoleman paulain välttämiseksi.
28 Kansan paljous on kuninkaan kunnia, väen vähyys ruhtinaan turmio.
29 Pitkämielisellä on paljon taitoa, mutta pikavihaisen osa on hulluus.
30 Sävyisä sydän on ruumiin elämä, mutta luulevaisuus on mätä luissa.
31 Joka vaivaista sortaa, se herjaa hänen Luojaansa, mutta se häntäkunnioittaa, joka köyhää armahtaa.
32 Jumalaton sortuu omaan pahuuteensa, mutta vanhurskas on turvattukuollessaan.
33 Ymmärtäväisen sydämeen ottaa majansa viisaus, ja tyhmien keskellä seitsensä tiettäväksi tekee.
34 Vanhurskaus kansan korottaa, mutta synti on kansakuntien häpeä.
35 Taitava palvelija saa kuninkaan suosion, mutta kunnoton hänenvihansa.