Proverbs 1
1 Salomon, Daavidin pojan, Israelin kuninkaan, sananlaskut,
2 viisauden ja kurin oppimiseksi, ymmärryksen sanojen ymmärtämiseksi,
3 taitoa tuovan kurin, vanhurskauden, oikeuden ja vilpittömyydensaamiseksi,
4 mielevyyden antamiseksi yksinkertaisille, tiedon ja taidollisuudennuorille.
5 Viisas kuulkoon ja saakoon oppia lisää, ja ymmärtäväinen hankkikoonelämänohjetta
6 ymmärtääkseen sananlaskuja ja vertauksia, viisasten sanoja ja heidänongelmiansa.
7 Herran pelko on tiedon alku; hullut pitävät halpana viisauden jakurin.
8 Kuule, poikani, isäsi kuritusta äläkä hylkää äitisi opetusta,
9 sillä ne ovat ihana seppele sinun päähäsi ja käädyt sinun kaulaasi.
10 Poikani, jos synnintekijät sinua viekoittelevat, älä suostu.
11 Jos he sanovat: "Lähde mukaamme! Väijykäämme verta, vaanikaammeviatonta syyttömästi;
12 nielaiskaamme niinkuin tuonela heidät elävältä, ehyeltään, niinkuinhautaan vaipuvaiset;
13 me saamme kaikenlaista kallista tavaraa, täytämme talomme saaliilla;
14 heitä arpasi meidän kanssamme, yhteinen kukkaro olkoon meilläkaikilla" -
15 älä lähde, poikani, samalle tielle kuin he, pidätä jalkasi heidänpoluiltansa.
16 Sillä heidän jalkansa juoksevat pahuuteen, kiiruhtavat vuodattamaanverta.
17 Sillä verkko on viritetty kaikille siivekkäille, niin että ne sennäkevät. - Mutta turhaan:
18 omaa vertansa he väijyvät, vaanivat omaa henkeänsä.
19 Näin käy jokaiselle väärän voiton pyytäjälle: se ottaa haltijaltaanhengen.
20 Viisaus huutaa kadulla, antaa äänensä kuulua toreilla;
21 meluisten katujen kulmissa se kutsuu, porttien ovilta kaupungissasanansa sanoo:
22 Kuinka kauan te, yksinkertaiset, rakastatte yksinkertaisuutta,kuinka kauan pilkkaajilla on halu pilkkaan ja tyhmät vihaavat tietoa?
23 Kääntykää minun nuhdeltavikseni. Katso, minä vuodatan teillehenkeäni, saatan sanani tiedoksenne.
24 Kun minä kutsuin ja te estelitte, kun ojensin kättäni eikä kenkäänkuunnellut,
25 vaan te vieroksuitte kaikkia minun neuvojani, ette suostuneet minunnuhteisiini,
26 niin minäkin nauran teidän hädällenne, pilkkaan, kun tulee se, mitäte kauhistutte;
27 kun myrskynä tulee se, mitä te kauhistutte, kun hätänne saapuutuulispäänä, kun päällenne tulee vaiva ja ahdistus.
28 Silloin he minua kutsuvat, mutta minä en vastaa, etsivät minua,mutta eivät löydä.
29 Koska he vihasivat tietoa, eivät valinneet osaksensa Herran pelkoa
30 eivätkä suostuneet minun neuvooni, vaan katsoivat kaiken minunnuhteluni halvaksi,
31 saavat he syödä oman vaelluksensa hedelmiä ja saavat kyllänsä omistahankkeistaan.
32 Sillä yksinkertaiset tappaa heidän oma luopumuksensa, ja tyhmättuhoaa heidän oma suruttomuutensa.
33 Mutta joka minua kuulee, saa asua turvassa ja olla rauhassaonnettomuuden kauhuilta.