Micah 7
1 Voi minua, sillä minun käy niinkuin hedelmänkorjuussa, niinkuinviinisadon jälkikorjuussa: ei ole rypälettä syödäkseni, eivarhaisviikunaa, jota minun sieluni himoitsee.
2 Poissa ovat hurskaat maasta, eikä oikeamielistä ole ihmisten seassa.Kaikki he väijyvät verta, pyydystävät verkolla toinen toistansa.
3 Pahantekoon molemmin käsin! Sitä taidolla tekemään! Päämies vaatii,tuomari maksusta tuomitsee, ja mahtava puhuu julki sielunsa himon;senkaltaista he punovat.
4 Paras heistä on kuin orjantappura, oikeamielisin pahempi kuinteräväokainen aita. Sinun tähystäjäisi ilmoittama päivä, kosto sinulle,tulee. Silloin he joutuvat sekasortoon.
5 Älkää uskoko ystävää, älkää luottako uskottuun; vaimolta, jokasylissäsi lepää, varo suusi ovet.
6 Sillä poika halveksii isää, tytär nousee äitiänsä vastaan, miniäanoppiansa vastaan; ihmisen vihamiehiä ovat hänen omatperhekuntalaisensa.
7 Mutta minä panen toivoni Herraan, odotan pelastukseni Jumalaa: minunJumalani on minua kuuleva.
8 Älkää iloitko, minun viholliseni, minusta: jos minä olen langennut,niin minä nousen; jos istun pimeydessä, on Herra minun valkeuteni.
9 Minä tahdon kantaa Herran vihaa, sillä minä olen tehnyt syntiä häntävastaan, siihen asti että hän minun asiani toimittaa ja hankkii minulleoikeuden. Hän tuo minut valkeuteen, minä saan nähdä hänenvanhurskautensa.
10 Minun viholliseni saavat nähdä sen, ja häpeä on peittävä heidät,jotka sanovat minulle: "Missä on Herra, sinun Jumalasi?"Minun silmänisaavat ilokseen katsoa heitä: silloin he joutuvat tallattaviksi kuinkatujen loka.
11 Tulee päivä, jolloin sinun muurisi rakennetaan; sinä päivänä on rajaoleva kaukana:
12 sinä päivänä tullaan sinun tykösi Assurista ja Egyptin kaupungeista,kaikkialta, Egyptistä aina Eufrat-virtaan, merestä mereen, vuorestavuoreen.
13 Ja maa tulee autioksi asukkaittensa tähden, heidän töittensähedelmäin takia.
14 Kaitse kansaasi sauvallasi, perintölaumaasi, joka erillänsä asuumetsässä, keskellä Karmelia. Käykööt he laitumella Baasanissa jaGileadissa niinkuin ikiaikoina ennen. -
15 "Niinkuin sinun lähtösi päivinä Egyptin maasta minä annan hänennähdä ihmeitä". -
16 Sen näkevät pakanakansat ja saavat häpeän kaikesta väkevyydestänsä.He panevat käden suullensa, heidän korvansa menevät lumpeen.
17 He nuolevat tomua kuin käärme, kuin maan matelijat. Vavisten hetulevat varustuksistansa, lähestyvät väristen Herraa, meidän Jumalaamme;he pelkäävät sinua.
18 Kuka on Jumala, niinkuin sinä olet, joka annat pahat teot anteeksija käyt ohitse perintösi jäännöksen rikosten? Ei hän pidä vihaa iäti,sillä hänellä on halu laupeuteen.
19 Hän armahtaa meitä jälleen, polkee maahan meidän pahat tekomme.Kaikki heidän syntinsä sinä heität meren syvyyteen.