Lamentations 2
1 Kuinka onkaan Herra vihassaan pilvillä peittänyt tytär Siionin!Hänheitti taivaasta maahan Israelin kunnian eikä muistanut jalkainsaastinlautaa vihansa päivänä.
2 Herra on hävittänyt säälimättä kaikki Jaakobin majat, on hajottanutvihastuksissaan tytär Juudan linnoitukset, pannut ne maan tasalle. Hänon häväissyt valtakunnan ja sen ruhtinaat.
3 Hän on vihan hehkussa hakannut poikki Israelin sarven kokonansa. Hänveti oikean kätensä takaisin vihamiehen edestä ja poltti Jaakobia kuinliekitsevä tuli, joka kuluttaa kaiken yltympäri.
4 Hän jännitti jousensa kuin vihamies, seisoi oikea käsi koholla kuinvihollinen ja tappoi kaiken, mihin silmä oli ihastunut. Tytär Siioninmajaan hän vuodatti kiivautensa kuin tulen.
5 Herra on ollut niinkuin vihamies, on hävittänyt Israelin: hän hävittikaikki sen palatsit, turmeli sen linnoitukset ja antoi tytär Juudallepaljon valitusta ja vaikerrusta.
6 Hän särki aitauksensa niinkuin puutarhan aidan, hävittijuhlanviettopaikkansa. Herra on saattanut unhotuksiin Siionissajuhla-ajat ja sapatit ja on kiivaassa suuttumuksessaan pitänyt halpanakuninkaat ja papit.
7 Herra on hyljännyt alttarinsa, syössyt häväistykseen pyhäkkönsä,luovuttanut vihamiehen käteen palatsiensa muurit. He nostivat huudonHerran huoneessa, huudon kuin juhlapäivänä.
8 Herra oli päättänyt turmella tytär Siionin muurit: hän jännittimittanuoran, ei pidättänyt kättänsä hävittämästä, saattoi murheeseenvarustukset ja muurit; ne yhdessä nääntyvät.
9 Sen portit ovat vajonneet maahan, hän poisti ja särki sen salvat. Senkuningas ja ruhtinaat ovat pakanain seassa; lakia ei ole, eivätkä senprofeetat saa näkyjä Herralta.
10 Maassa istuvat ääneti tytär Siionin vanhimmat. He ovat heittäneettomua päänsä päälle, vyöttäytyneet säkkeihin; maata kohden ovatpainaneet päänsä Jerusalemin neitsyet.
11 Minun silmäni ovat itkusta hiuenneet, minun sisukseni kuohuvat,minun maksani on maahan vuodatettu tyttären, minun kansani, sortumisentähden. Sillä lapset ja imeväiset nääntyvät kaupungin kaduilla.
12 He sanovat äideillensä: "Missä on leipää ja viiniä?" kun henääntyvät niinkuin kaatuneet kaupungin kaduilla, heittävät henkensääitiensä syliin.
13 Minkä sinulle mainitsisin, mihin vertaisin sinua, tytär Jerusalem?Minkä asettaisin rinnallesi lohduttaakseni sinua, neitsyt, tytär Siion?Sillä suuri niinkuin meri on sinun sortumisesi; kuka voi sinut parantaa?
14 Profeettasi ovat sinulle nähneet petollisia, äiteliä näkyjä.Eiväthe ole paljastaneet sinun syntiäsi, niin että olisivat kääntäneet sinunkohtalosi, vaan ovat nähneet sinulle petollisia, eksyttäväisiäennustuksia.
15 Sinulle paukuttavat kämmeniänsä kaikki ohikulkijat, he viheltävät janyökyttävät ilkkuen päätänsä tytär Jerusalemille: "Tämäkö on kaupunki,jota sanottiin kauneuden täydellisyydeksi, kaiken maan ihastukseksi?"
16 Suu ammollaan sinua vastaan ovat kaikki sinun vihamiehesi. Heviheltävät, kiristelevät hampaitaan ja sanovat: "Me olemme senhävittäneet. Tämä on juuri se päivä, jota olemme toivoneet; se on meilletullut, olemme sen nähneet."
17 Herra on tehnyt, mitä oli aikonut. Hän on täyttänyt sanansa, sen,mitä oli päättänyt muinaisista päivistä asti: hän on repinyt alassäälimättä, on antanut vihamiesten iloita sinusta ja kohottanut sinunvihollistesi sarven.
18 Heidän sydämensä huutaa Herran puoleen. Sinä, tytär Siionin muuri,anna kyyneltesi virtana vuotaa yötä päivää! Älä suo itsellesi lepoa,älköön silmäteräsi ummistuko.
19 Nouse, kohota valitushuuto yöllä, kun alkavat yövartiot.Annasydämesi vuotaa kuin vesi Herran kasvojen edessä. Kohota kätesi häntäkohden pienten lastesi elämän puolesta, kun ne nääntyvät nälkäänkaikkien katujen kulmissa.
20 Katso, Herra, ja tarkkaa, ketä olet antanut tämän kohdata: pitäisikövaimojen syödä oma hedelmänsä, vaalimansa pienet lapset; pitäisiköHerran pyhäkössä tapettaman papit ja profeetat?
21 Maassa, kaduilla, makaa nuorta ja vanhaa; minun neitsyeni januorukaiseni ovat kaatuneet miekkaan. Sinä olet surmannut vihasipäivänä, olet teurastanut säälimättä.
22 Sinä kutsuit kuin juhlapäivän viettoon minun peljättäjäni jokataholta; eikä jäänyt Herran vihan päivänä pelastunutta, eipakoonpäässyttä. Jotka minä olin vaalinut ja isoiksi saanut, ne minunvihamieheni lopetti.