Judges 11
1 Gileadilainen Jefta oli sotaurho, mutta hän oli porton poika; Jeftanisä oli Gilead.
2 Mutta Gileadin vaimo synnytti hänelle poikia, ja kun tämän vaimonpojat kasvoivat suuriksi, niin he karkoittivat Jeftan ja sanoivathänelle: "Et sinä saa perintöosaa meidän isämme talossa, sillä sinä olettoisen naisen poika".
3 Niin Jefta lähti pakoon veljiänsä ja asettui Toobin maahan.JaJeftan luo kerääntyi tyhjäntoimittajia, ja ne retkeilivät yhdessä hänenkanssaan.
4 Jonkun ajan kuluttua ammonilaiset aloittivat sodan Israelia vastaan.
5 Kun nyt ammonilaiset alottivat sodan Israelia vastaan, niin Gileadinvanhimmat lähtivät noutamaan Jeftaa Toobin maasta.
6 Ja he sanoivat Jeftalle: "Tule ja rupea meidän päälliköksemme,sotiaksemme ammonilaisia vastaan".
7 Mutta Jefta vastasi Gileadin vanhimmille: "Ettekö te vihanneet minuaja karkoittaneet minua isäni talosta?Minkätähden tulette minunluokseni nyt, kun teillä on hätä?"
8 Gileadin vanhimmat sanoivat Jeftalle: "Juuri sentähden olemme nyttulleet jälleen sinun luoksesi; ja jos sinä tulet meidän kanssamme jaryhdyt taistelemaan ammonilaisia vastaan, niin sinä olet oleva meidän,kaikkien Gileadin asukasten, päämies".
9 Jefta vastasi Gileadin vanhimmille: "Jos te viette minut takaisin,taistelemaan ammonilaisia vastaan, ja Herra antaa heidät minun valtaani,niin minä rupean teidän päämieheksenne".
10 Silloin Gileadin vanhimmat sanoivat Jeftalle: "Herra kuulee meidänvälipuheemme; totisesti, me teemme kaiken, mitä sinä sanoit".
11 Niin Jefta lähti Gileadin vanhinten kanssa, ja kansa asetti hänetpäämiehekseen ja päällikökseen. Ja Jefta lausui Herran edessä Mispassakaiken, mitä oli puhunut.
12 Sitten Jefta lähetti ammonilaisten kuninkaan luo sanansaattajiasanomaan: "Mitä sinulla on minun kanssani tekemistä, kun tulet minuavastaan, sotimaan minun maatani vastaan?"
13 Niin ammonilaisten kuningas vastasi Jeftan sanansaattajille:"Ottihan Israel tullessaan Egyptistä minun maani Arnonista Jabbokiin jaJordaniin asti; anna se nyt hyvällä takaisin".
14 Jefta lähetti taas sanansaattajia ammonilaisten kuninkaan luo
15 ja käski sanoa hänelle: "Näin sanoo Jefta: Ei Israel ole ottanutMooabin maata eikä ammonilaisten maata.
16 Sillä tullessaan Egyptistä Israel kulki erämaan kautta Kaislamerellesaakka ja tuli Kaadekseen.
17 Ja Israel lähetti sanansaattajia Edomin kuninkaan luo sanomaan:'Salli minun kulkea maasi läpi'. Mutta Edomin kuningas ei kuullut heitä.Ja he lähettivät sanan myöskin Mooabin kuninkaalle, mutta ei hänkäänsuostunut. Niin Israel asettui Kaadekseen.
18 Sitten he kulkivat erämaan kautta ja kiersivät Edomin maan jaMooabin maan ja tulivat itäpuolelle Mooabin maata ja leiriytyivätArnonin toiselle puolelle; he eivät tulleet Mooabin alueelle, silläArnon on Mooabin raja.
19 Silloin Israel lähetti sanansaattajia Siihoniin, amorilaistenkuninkaan, Hesbonin kuninkaan, luo, ja Israel käski sanoa hänelle:'Salli meidän kulkea maasi läpi määräpaikkaamme'.
20 Mutta Siihon ei uskonut Israelia, niin että olisi sallinut senkulkea alueensa läpi, vaan Siihon kokosi kaiken väkensä, ja heleiriytyivät Jahaaseen, ja hän ryhtyi taisteluun Israelia vastaan.
21 Mutta Herra, Israelin Jumala, antoi Siihonin ja kaiken hänen väkensäIsraelin käsiin, niin että nämä voittivat heidät. Ja Israel valloittikoko amorilaisten maan, niiden, jotka asuivat siinä maassa.
22 Ja he ottivat omakseen koko amorilaisten alueen Arnonista Jabbokiinasti ja erämaasta Jordaniin saakka.
23 Näin siis Herra, Israelin Jumala, karkoitti amorilaiset kansansaIsraelin tieltä. Ja nyt sinä ottaisit omaksesi heidän maansa!
24 Eikö ole niin: minkä sinun jumalasi Kemos antaa sinun omaksesi, sensinä otat omaksesi; ja kenen hyvänsä Herra, meidän Jumalamme, karkoittaameidän tieltämme, sen maan me otamme omaksemme?
25 Vai oletko sinä parempi kuin Baalak, Sipporin poika, Mooabinkuningas? Rakensiko hän riitaa Israelin kanssa, tahi ryhtyikö hän sotaanheitä vastaan?
26 Israel on nyt asunut Hesbonissa ja sen tytärkaupungeissa, Aroerissaja sen tytärkaupungeissa ja kaikissa Arnonin varrella olevissakaupungeissa kolmesataa vuotta. Miksi te ette sen ajan kuluessa oleottaneet niitä pois?
27 Minä en ole rikkonut sinua vastaan, mutta sinä teet pahasti minuakohtaan, kun ryhdyt sotimaan minua vastaan. Herra, joka on tuomari,tuomitkoon tänä päivänä israelilaisten ja ammonilaisten välillä."
28 Mutta ammonilaisten kuningas ei ottanut kuuloonsa, mitä Jeftalähetti hänelle sanomaan.
29 Silloin Herran henki tuli Jeftaan, ja hän kulki Gileadin ja Manassenläpi ja kulki edelleen Gileadin Mispeen, ja Gileadin Mispestä hän lähtiammonilaisia vastaan.
30 Ja Jefta teki lupauksen Herralle ja sanoi: "Jos sinä annatammonilaiset minun käsiini,
31 niin tulkoon kuka tulkoonkin minua vastaan taloni ovesta, kun minävoittajana palaan ammonilaisten luota, hän on oleva Herran, ja minäuhraan hänet polttouhriksi".
32 Sitten Jefta lähti ammonilaisia vastaan, sotimaan heitä vastaan, jaHerra antoi heidät hänen käsiinsä.
33 Ja hän tuotti heille hyvin suuren tappion, valloittaen maanAroerista Minnitiin ja Aabel-Keramimiin asti, kaksikymmentä kaupunkia.Niin täytyi ammonilaisten nöyrtyä israelilaisten edessä.
34 Kun Jefta sitten tuli kotiinsa Mispaan, niin katso, hänen tyttärensätuli ulos häntä vastaan vaskirumpua lyöden ja karkeloiden. Ja hän olihänen ainoa lapsensa; paitsi tätä ei hänellä ollut poikaa eikä tytärtä.
35 Nähdessään hänet hän repäisi vaatteensa ja sanoi: "Voi, tyttäreni,nyt sinä masennat minut maahan, nyt sinä syökset minut onnettomuuteen!Sillä minä avasin suuni Herralle enkä voi sanaani peruuttaa."
36 Niin hän vastasi hänelle: "Isäni, jos sinä avasit suusi Herralle,niin tee minulle, niinkuin suusi on puhunut, koska Herra on antanutsinun kostaa vihollisillesi, ammonilaisille".
37 Sitten hän sanoi isällensä: "Myönnettäköön minulle kuitenkin tämä:jätä minut vapauteeni kahdeksi kuukaudeksi, että minä yhdessäystävättärieni kanssa menen vuorille itkemään neitsyyttäni".
38 Niin hän sanoi: "Mene!" ja päästi hänet menemään kahdeksikuukaudeksi. Ja hän meni ystävättärineen ja itki neitsyyttänsä vuorilla.
39 Mutta kahden kuukauden kuluttua hän palasi isänsä luo, ja tämä panihänessä täytäntöön lupauksensa, jonka oli tehnyt. Eikä hän miehestätietänyt. Ja tuli tavaksi Israelissa,
40 että Israelin tyttäret joka vuosi menivät lauluin ylistämäängileadilaisen Jeftan tytärtä - neljän päivän ajaksi joka vuosi.