Job 20
1 Naemalainen Soofar lausui ja sanoi:
2 "Tuohon minun ajatukseni tuovat vastauksen, moisesta minun mielenikuohuu.
3 Häpäisevää nuhdetta täytyy minun kuulla, mutta minun ymmärryksenihenki antaa minulle vastauksen.
4 Tuoko on sinulla tietoa ikiajoista asti, siitä saakka, kun ihminenmaan päälle pantiin?
5 Ei, vaan jumalattomain riemu loppuu lyhyeen, ja riettaan ilo on vainsilmänräpäys.
6 Vaikka hänen kopeutensa kohoaa taivaaseen ja hänen päänsä ulottuupilviin asti,
7 katoaa hän kuitenkin ainiaaksi oman likansa lailla; jotka näkiväthänet, kysyivät: 'Missä hän on ?'
8 Niinkuin uni hän lentää pois, eikä häntä enää löydetä, ja hän häipyykuin öinen näky.
9 Silmä, joka häntä katseli, ei katsele häntä enää, eikä hänenpaikkansa häntä enää näe.
10 Hänen poikiensa täytyy hyvittää köyhät, hänen kättensä on annettavapois hänen omaisuutensa.
11 Nuoruuden voimaa olivat täynnä hänen luunsa, mutta sen täytyi mennämaata multaan hänen kanssansa.
12 Vaikka paha onkin makeaa hänen suussaan, niin että hän kätkee senkielensä alle,
13 säästää sitä eikä siitä luovu, vaan pidättää sitä keskelläsuulakeansa,
14 niin muuttuu tämä ruoka hänen sisässään, tulee kyykäärmeidenkähyiksi hänen sisälmyksissänsä.
15 Hän nieli rikkautta, ja hänen täytyy se oksentaa pois, Jumala ajaasen ulos hänen vatsastansa.
16 Kyykäärmeiden myrkkyä hän imi, kyyn kieli hänet tappaa.
17 Ei hän saa ilokseen katsella puroja, ei hunaja- ja kermajokia ja-virtoja.
18 Hänen on annettava pois hankkimansa, eikä hän saa sitä itse niellä;ei ole hänen ilonsa hänen voittamansa rikkauden veroinen.
19 Sillä hän teki vaivaisille väkivaltaa ja heitti heidät siihen, hänryösti itselleen talon, eikä saa siinä rakennella.
20 Sillä hän ei tuntenut vatsansa ikinä tyytyvän, mutta ei pelastu hänhimotulla tavarallaan.
21 Ei mikään säilynyt hänen ahmailultaan, sentähden hänen onnensa eikestä.
22 Yltäkylläisyytensä runsaudessa on hänellä hätä, häneen iskevätkaikki kurjien kourat.
23 Kun hän on täyttämässä vatsaansa, lähettää Jumala hänen kimppuunsavihansa hehkun ja antaa sen sataa hänen päällensä hänen syödessään.
24 Jos hän pakenee rautavaruksia, niin lävistää hänet vaskijousi;
25 kun hän vetää ulos selästään nuolen, käy hänen sappensa lävitsemiekan salama. Kauhut valtaavat hänet,
26 kaikki pimeys on varattu hänen aarteilleen. Hänet kuluttaa tuli,joka palaa lietsomatta, se syö, mitä on säilynyt hänen majassansa.
27 Taivas paljastaa hänen pahat tekonsa, maa nousee häntä vastaan.
28 Minkä hänen talonsa tuotti, menee menojaan vihan päivänä niinkuintulvavedet.
29 Tämä on jumalattoman ihmisen osa Jumalalta, perintöosa, jonka Jumalahänelle määrää."