Job 18
1 Sitten suuhilainen Bildad lausui ja sanoi:
2 "Kuinka kauan te asetatte sanoille ansoja? Tulkaa järkiinne, sittenpuhelemme.
3 Miksi meitä pidetään elukkain veroisina, olemmeko teidän silmissännetylsät?
4 Sinä, joka raivossasi raatelet itseäsi - sinunko tähtesi jätettäisiinmaa autioksi ja kallio siirtyisi sijaltansa?
5 Ei, jumalattomain valo sammuu, eikä hänen tulensa liekki loista.
6 Valo pimenee hänen majassansa, ja hänen lamppunsa sammuu hänen päänsäpäältä.
7 Hänen väkevät askeleensa supistuvat ahtaalle, ja hänen oma neuvonsakaataa hänet maahan.
8 Sillä hänen omat jalkansa vievät hänet verkkoon, hän käyskenteleekatetun pyyntihaudan päällä.
9 Paula tarttuu hänen kantapäähänsä, ansa käy häneen kiinni;
10 hänelle on maahan kätketty pyydys, polulle häntä varten silmukka.
11 Kauhut peljättävät häntä kaikkialta ja ajavat häntä kintereilläkiitäen.
12 Nälkäiseksi käy hänen vaivansa, ja turmio vartoo hänen kaatumistaan.
13 Hänen ruumiinsa jäseniä kalvaa, hänen jäseniänsä kalvaa kuolemanesikoinen.
14 Hänet temmataan pois majastansa, turvastansa; hänet pannaan astumaankauhujen kuninkaan tykö.
15 Hänen majassansa asuu outoja, hänen asuinpaikallensa sirotetaantulikiveä.
16 Alhaalta kuivuvat hänen juurensa, ylhäältä kuihtuvat hänen oksansa.
17 Hänen muistonsa katoaa maasta, eikä hänen nimeänsä kadulla mainita.
18 Hänet sysätään valosta pimeyteen ja karkoitetaan maan piiristä.
19 Ei sukua, ei jälkeläistä ole hänellä kansansa seassa, eikä ketäänjää jäljelle hänen asuntoihinsa.
20 Lännen asujat hämmästyvät hänen tuhopäiväänsä, idän asujat valtaavavistus.
21 Näin käy väärintekijän huoneelle, näin sen asuinpaikalle, joka eiJumalasta välitä."