Job 13
1 "Katso, kaikkea tätä on silmäni nähnyt, korvani kuullut ja sitätarkannut.
2 Mitä te tiedätte, sen tiedän minäkin; en ole minä teitä huonompi.
3 Mutta minä mielin puhua Kaikkivaltiaalle, minä tahdon tuodatodistukseni Jumalaa vastaan.
4 Sillä te laastaroitte valheella, olette puoskareita kaikki tyynni.
5 Jospa edes osaisitte visusti vaieta, niin se olisi teille viisaudeksiluettava!
6 Kuulkaa siis, mitä minä todistan, ja tarkatkaa, mitä huuleniväittävät vastaan.
7 Tahdotteko puolustaa Jumalaa väärällä puheella ja puhua vilppiä hänenpuolestaan;
8 tahdotteko olla puolueellisia hänen hyväksensä tahi ajaa Jumalanasiaa?
9 Koituuko siitä silloin hyvää, kun hän käy teitä tutkimaan; tahivoitteko pettää hänet, niinkuin ihminen petetään?
10 Hän teitä ankarasti rankaisee, jos salassa olette puolueellisia.
11 Eikö hänen korkeutensa peljästytä teitä ja hänen kauhunsa teitävaltaa?
12 Tuhkalauselmia ovat teidän mietelauseenne, savivarustuksia sillointeidän varustuksenne.
13 Vaietkaa, antakaa minun olla, niin minä puhun, käyköön minun mitentahansa.
14 Miksi minä otan lihani hampaisiini ja panen henkeni kämmenelleni?
15 Katso, hän surmaa minut, en minä enää mitään toivo; tahdon vainvaellustani puolustaa häntä vastaan.
16 Jo sekin on minulle voitoksi; sillä jumalaton ei voi käydä hänenkasvojensa eteen.
17 Kuulkaa tarkasti minun puhettani, ja mitä minä lausun korviennekuullen.
18 Katso, olen ryhtynyt käymään oikeutta; minä tiedän, että olenoikeassa.
19 Kuka saattaa käräjöidä minua vastaan? Silloin minä vaikenen jakuolen.
20 Kahta vain älä minulle tee, niin en lymyä sinun kasvojesi edestä:
21 ota pois kätesi minun päältäni, ja älköön kauhusi minua peljättäkö;
22 sitten haasta, niin minä vastaan, tahi minä puhun, ja vastaa sinäminulle.
23 Mikä on minun pahain tekojeni ja syntieni luku?Ilmaise minullerikkomukseni ja syntini.
24 Miksi peität kasvosi ja pidät minua vihollisenasi?
25 Lentävää lehteäkö peljätät, kuivunutta korttako vainoat,
26 koskapa määräät katkeruuden minun osakseni ja perinnökseninuoruuteni pahat teot,
27 koska panet jalkani jalkapuuhun, vartioitset kaikkia minun polkujanija piirrät rajan jalkapohjieni ääreen?" -
28 "Hän hajoaa kuin lahopuu, kuin koinsyömä vaate."