Jeremiah 20
1 Mutta pappi Pashur, Immerin poika, joka oli Herran temppelinylivalvoja, kuuli Jeremian ennustavan nämä sanat.
2 Ja Pashur löi profeetta Jeremiaa ja pani hänet jalkapuuhun, joka oliHerran huoneeseen kuuluvassa Benjaminin yläportissa.
3 Kun Pashur seuraavana päivänä päästi Jeremian jalkapuusta, sanoiJeremia hänelle: "Herra ei kutsu sinua nimellä Pashur, vaanMaagor-Missabib.
4 Sillä näin sanoo Herra: Katso, minä teen sinut kauhistukseksi sekäitsellesi että kaikille ystävillesi; he kaatuvat vihollistensa miekkaansinun silmiesi nähden, ja koko Juudan minä annan Baabelin kuninkaankäsiin, ja hän vie heidät Baabeliin pakkosiirtolaisuuteen ja surmaaheitä miekalla.
5 Ja minä annan kaikki tämän kaupungin rikkaudet, kaiken sen vaivannäönja kaikki sen kalleudet, kaikki Juudan kuningasten aarteet minä annanheidän vihollistensa käsiin; nämä ryöstävät ne ja ottavat ne ja vievätne Baabeliin.
6 Ja sinä, Pashur, ynnä kaikki, jotka talossasi asuvat, te saattevaeltaa vankeuteen, ja sinä tulet Baabeliin; sinne sinä kuolet ja sinnesinut haudataan, sinut ja kaikki ystäväsi, joille olet valhettaennustanut."
7 Sinä olet taivutellut minua, Herra, ja minä olen taipunut; sinä olettarttunut minuun ja voittanut. Minä olen ollut nauruna pitkin päivää,kaikki pilkkaavat minua.
8 Sillä niin usein kuin minä puhun, täytyy minun parkua, huutaaväkivaltaa ja sortoa; sillä Herran sana on tullut minulle häväistykseksija pilkaksi pitkin päivää.
9 Mutta kun minä sanoin: "En tahdo ajatella häntä enkä enää puhua hänennimessään", niin sydämessäni oli kuin polttava tuli, suljettuna minunluihini. Ja väsyksiin asti minä koetin sitä kestää, mutta en voinut.
10 Sillä monen minä kuulen parjaavan. Kauhistus yltympäri!"Ilmiantakaa! Ilmiantakaamme hänet!" Kaikki minun ystäväni vaanivat,milloin minä kompastuisin: "Ehkäpä hän antaa viekoitella itsensä, niinettä voitamme hänet ja saamme hänelle kostaa".
11 Mutta Herra on minun kanssani niinkuin väkevä sankari; sentähdenminun vainoojani kompastuvat eivätkä mitään mahda. He saavat suurenhäpeän, sillä he ovat olleet ymmärtämättömät, iankaikkisen pilkan, jokaei ole unhottuva.
12 Herra Sebaot, sinä joka tutkit vanhurskaan, näet munaskuut jasydämen, salli minun nähdä, että kostat heille, sillä sinun huomaasiminä olen jättänyt asiani.
13 Veisatkaa Herralle, ylistäkää Herraa, sillä hän pelastaa köyhänpahantekijäin käsistä.
14 Kirottu olkoon se päivä, jona minä synnyin; älköön se päivä, jonaäitini minut synnytti, olko siunattu.
15 Kirottu olkoon se mies, joka toi minun isälleni ilosanoman, sanoen:"Sinulle on syntynyt poikalapsi", ja saattoi hänelle suuren ilon.
16 Käyköön sen miehen niinkuin niiden kaupunkien, jotka Herra kukistiarmahtamatta. Hän kuulkoon huudon aamulla, sotahuudon keskipäivänaikana,
17 koska ei surmannut minua äidinkohtuun, niin että äitini olisi ollutminun hautani ja hänen kohtunsa jäänyt iäti kantavaksi.
18 Miksi olen äitini kohdusta tullut näkemään tuskaa ja vaivaa, niinettä minun päiväni päättyvät häpeässä?