Jeremiah 13
1 Näin sanoi Herra minulle: "Mene ja osta itsellesi liinainen vyö japane se kupeillesi, mutta älä anna sen tulla veteen".
2 Ja minä ostin vyön Herran sanan mukaan ja panin sen kupeilleni.
3 Sitten Herran sana tuli minulle toisen kerran, tämä sana:
4 "Ota vyö, jonka sinä ostit ja joka on kupeillasi, ja nouse, meneEufratille ja kätke se siellä kallion koloon".
5 Ja minä menin ja kätkin sen Eufratiin, niinkuin Herra oli käskenytminun tehdä.
6 Ja pitkän ajan kuluttua Herra sanoi minulle: "Nouse, mene Eufratilleja ota se vyö, jonka minä käskin sinun kätkeä sinne".
7 Niin minä menin Eufratille, kaivoin ja otin vyön siitä paikasta,johon olin sen kätkenyt; ja katso, vyö oli turmeltunut eikä kelvannutmihinkään.
8 Minulle tuli tämä Herran sana:
9 "Näin sanoo Herra: Samalla tavoin minä tuotan turmion Juudan jaJerusalemin suurelle ylpeydelle.
10 Tämä paha kansa, joka ei tahdo kuulla minun sanojani, joka vaeltaasydämensä paatumuksessa, seuraa muita jumalia, palvelee ja kumartaaniitä, tulee tämän vyön kaltaiseksi, joka ei mihinkään kelpaa.
11 Sillä niinkuin vyö liittyy miehen kupeisiin, niin minä liitin kokoIsraelin heimon ja koko Juudan heimon itseeni, sanoo Herra, että seolisi minun kansani, minulle kunniaksi, ylistykseksi ja kirkkaudeksi;mutta he eivät totelleet.
12 Sentähden sano heille tämä sana: Näin sanoo Herra, Israelin Jumala:Jokainen leili täytetään viinillä. Ja jos he sanovat sinulle: 'Emmekö metietäisi, että jokainen leili täytetään viinillä?'
13 niin sano heille: Näin sanoo Herra: Katso, minä täytän kaikki tämänmaan asukkaat, kuninkaat, jotka istuvat Daavidin valtaistuimella, papitja profeetat ja kaikki Jerusalemin asukkaat päihtymyksellä.
14 Ja minä murskaan heidät, toisen toistansa vastaan, sekä isät ettälapset, sanoo Herra. Minä en sääli, en säästä enkä armahda, niin ettäjättäisin heidät hävittämättä."
15 Kuulkaa, ottakaa korviinne, älkää ylpeilkö, sillä Herra on puhunut.
16 Antakaa Herralle, teidän Jumalallenne, kunnia, ennenkuin tulee pimeäja jalkanne loukkaantuvat vuoriin hämärissä. Silloin te odotatte valoa,mutta hän muuttaa sen pilkkopimeäksi, tekee sen synkeydeksi.
17 Mutta ellette kuule tätä, niin minun sieluni salassa itkee sellaistaylpeyttä, itkee katkerasti, ja minun silmäni vuotavat kyyneleitä, kunHerran lauma viedään vankeuteen.
18 "Sano kuninkaalle ja kuninkaan äidille: Istukaa alhaiselle sijalle,sillä pudonnut on päästänne teidän kunniankruununne.
19 Etelämaan kaupungit ovat suljetut, eikä ole avaajaa; koko Juuda onviety pakkosiirtolaisuuteen, pakkosiirtolaisuuteen kaikki kansa.
20 Nostakaa silmänne ja katsokaa, kuinka ne tulevat pohjoisesta.Missäon lauma, joka oli sinun haltuusi annettu, nuo sinun lampaasi, sinunkunniasi?
21 Mitä sanot, kun hän panee sinulle päämiehiksi ne, jotka olitystäviksesi totutellut? Eivätkö tuskat kourista sinua niinkuinsynnyttävää vaimoa?
22 Ja jos sanot sydämessäsi: 'Minkätähden on minulle näin käynyt?' -suuren syntisi tähden sinun liepeesi kohotettiin, tehtiin väkivaltaasinun kantapäillesi.
23 Voiko etiopialainen muuttaa ihonsa ja pantteri pilkkunsa? Yhtä vähänte voitte tehdä hyvää, te pahantekoon tottuneet.
24 Ja minä hajotan heidät kuin oljenkorret, jotka lentävät erämaantuulessa.
25 Tämä on sinun arpasi, sinun mitattu osasi minulta, sanoo Herra,koska olet unhottanut minut ja luottanut valheeseen.
26 Niinpä minäkin nostan sinulta liepeet kasvojen yli, ja sinun häpeäsinäkyy.
27 Sinun aviorikoksesi, hirnumisesi, riettaan haureutesi, sinuniljetyksesi kedon kukkuloilla minä olen nähnyt. Voi sinua, Jerusalem! Etsinä puhdistu, et vielä pitkään aikaan."