Isaiah 46
1 Beel vaipuu, Nebo taipuu; heidän kuvansa joutuvat elukkain ja juhtainselkään; mitä te kulkueessa kannoitte, se sälytetään kuormaksiuupuville.
2 He taipuvat, he vaipuvat molemmat; he eivät voi pelastaa kuormaa, jaitse he vaeltavat vankeuteen.
3 Kuulkaa minua, te Jaakobin heimo, te kaikki Israelin heimon tähteet,te, joita on pitänyt kantaa äidinkohdusta asti, nostaa hamastaäidinhelmasta.
4 Teidän vanhuuteenne asti minä olen sama, hamaan harmaantumiseennesaakka minä kannan; niin minä olen tehnyt, ja vastedeskin minä nostan,minä kannan ja pelastan.
5 Keneenkä te vertaatte minut, kenenkä rinnalle minut asetatte, kenenkäkaltaiseksi te minut katsotte, että olisimme toistemme vertaiset?
6 He kaatavat kultaa kukkarosta ja punnitsevat hopeata vaa'alla; hepalkkaavat kultasepän, ja hän tekee siitä jumalan, jonka eteen helankeavat maahan ja jota he kumartavat.
7 He nostavat sen olallensa, kantavat ja asettavat sen paikoilleen, jase seisoo eikä liikahda paikaltansa. Sitä huudetaan avuksi, mutta se eivastaa, hädästä se ei pelasta.
8 Muistakaa tämä ja olkaa vahvat. Menkää itseenne, te luopiot.
9 Muistakaa entisiä ikiajoista asti, sillä minä olen Jumala, eikätoista ole; minä olen Jumala, eikä ole minun vertaistani.
10 Minä ilmoitan alusta asti, mitä tuleva on, ammoisia aikoja ennen,mitä ei vielä ole tapahtunut; minä sanon: minun neuvoni pysyy, kaiken,mitä tahdon, minä teen.
11 Minä olen kutsunut kotkan päivänkoitosta, kaukaisesta maastaneuvopäätökseni miehen. Minkä olen puhunut, sen minä myös toteutan; mitäolen aivoitellut, sen minä myös teen.
12 Kuulkaa minua, te kovasydämiset, jotka olette kaukanavanhurskaudesta.
13 Minä olen antanut vanhurskauteni lähestyä, se ei ole kaukana; eiviivy pelastus, jonka minä tuon. Minä annan Siionissa pelastuksen, annankirkkauteni Israelille.