Isaiah 29
1 Voi Arielia, Arielia, kaupunkia, jonne Daavid asetti leirinsä!Liittäkää vuosi vuoteen, kiertäkööt juhlat kiertonsa,
2 niin minä ahdistan Arielia, ja se on oleva täynnä valitusta javaikerrusta, oleva minulle kuin Jumalan uhriliesi.
3 Minä asetan leirini yltympäri sinua vastaan ja saarran sinutvartiostoilla ja luon vallit sinua vastaan.
4 Silloin sinä puhut maasta matalalta, sanasi tulevat vaimeina tomusta,sinä uikutat kuin vainajahenki maasta, puheesi tulee supisten tomusta.
5 Mutta sinun vainolaistesi lauma on oleva niinkuin hieno pöly, javäkivaltaisten lauma niinkuin lentävät akanat, ja tämä tapahtuu äkkiä,silmänräpäyksessä:
6 Herra Sebaot etsiskelee sinua ukkosenjylinässä ja maanjäristyksessä,kovassa pauhinassa, myrskyssä ja rajuilmassa, kuluttavan tulen liekissä.
7 Niinkuin yöllinen uninäky on oleva kansain lauma, joka sotii Arieliavastaan, kaikki, jotka sotivat sitä ja sen varustuksia vastaan ja sitäahdistavat.
8 Niinkuin nälkäinen on unissaan syövinänsä, mutta herää hiukasydämessä, ja niinkuin janoinen on unissaan juovinansa, mutta herää, jakatso, hän on nääntynyt ja himoitsee juoda, niin on oleva kaikki kansainlauma, joka sotii Siionin vuorta vastaan.
9 Hämmästykää ja ihmetelkää, tuijottakaa sokeiksi itsenne ja sokeiksijääkää! He ovat juovuksissa, vaikkeivät viinistä, hoipertelevat,vaikkeivät väkijuomasta.
10 Sillä Herra on vuodattanut teidän päällenne raskaan unen hengen jasulkenut teidän silmänne - profeettanne, ja peittänyt teidän päänne -näkijänne.
11 Niin on kaikki ilmoitus teille niinkuin lukitun kirjan sanat; jos seannetaan kirjantaitavalle ja sanotaan: "Lue tämä", niin hän vastaa: "Eivoi, sillä se on lukittu",
12 ja jos kirja annetaan kirjantaitamattomalle ja sanotaan: "Lue tämä",niin hän vastaa: "En osaa lukea".
13 Ja Herra sanoi: Koska tämä kansa lähestyy minua suullaan jakunnioittaa minua huulillaan, mutta pitää sydämensä minusta kaukana, jakoska heidän jumalanpelkonsa on vain opittuja ihmiskäskyjä,
14 sentähden, katso, minä vielä teen tälle kansalle kummia tekoja -kummia ja ihmeitä, ja sen viisaitten viisaus häviää, ja senymmärtäväisten ymmärrys katoaa.
15 Voi niitä, jotka syvälle kätkevät hankkeensa Herralta, joiden teottapahtuvat pimeässä ja jotka sanovat: "Kuka meitä näkee, kuka meistätietää?"
16 Voi mielettömyyttänne! Onko savi savenvalajan veroinen? Ja sanookotyö tekijästään: "Ei hän ole minua tehnyt", tai sanooko kuvakuvaajastaan: "Ei hän mitään ymmärrä"?
17 Vain lyhyt hetki enää, niin Libanon muuttuu puutarhaksi, ja puutarhaon metsän veroinen.
18 Sinä päivänä kuurot kuulevat kirjan sanat, ja sokeiden silmätnäkevät vapaina synkeästä pimeydestä.
19 Nöyrät saavat yhä uutta iloa Herrassa, ja ihmisistä köyhimmätkinriemuitsevat Israelin Pyhästä.
20 Sillä väkivaltaisista on tullut loppu, pilkkaajat ovat hävinneet, jakaikki vääryyteen valppaat ovat tuhotut,
21 ne, jotka sanallansa langettavat ihmisiä syyhyn ja virittävätpauloja sille, joka oikeutta puolustaa portissa, ja verukkeillasyyttömän asian vääräksi vääntävät.
22 Sentähden Herra, joka Aabrahamin vapahti, sanoo Jaakobin heimollenäin: Ei Jaakob enää joudu häpeään, eivätkä hänen kasvonsa enää kalpene.
23 Sillä kun hän näkee, kun hänen lapsensa näkevät keskellänsä minunkätteni työn, niin he pyhittävät minun nimeni, pitävät pyhänä JaakobinPyhän ja peljästyvät Israelin Jumalaa.
24 Ja hengessään eksyväiset käsittävät ymmärryksen, ja napisevaisetottavat oppia.