Isaiah 2
1 Sana, jonka Jesaja, Aamoksen poika, näki Juudasta ja Jerusalemista.
2 Aikojen lopussa on Herran temppelin vuori seisova vahvana,ylimmäisenä vuorista, kukkuloista korkeimpana, ja kaikki pakanakansatvirtaavat sinne.
3 Monet kansat lähtevät liikkeelle sanoen: "Tulkaa, nouskaamme Herranvuorelle, Jaakobin Jumalan temppeliin, että hän opettaisi meilleteitänsä ja me vaeltaisimme hänen polkujansa; sillä Siionista lähteelaki, Jerusalemista Herran sana".
4 Ja hän tuomitsee pakanakansojen kesken, säätää oikeutta monillekansoille. Niin he takovat miekkansa vantaiksi ja keihäänsä vesureiksi;kansa ei nosta miekkaa kansaa vastaan, eivätkä he enää opettelesotimaan.
5 Jaakobin heimo, tulkaa, vaeltakaamme Herran valkeudessa.
6 Sillä sinä olet hyljännyt kansasi, Jaakobin heimon, koska he ovattäynnä Idän menoa, täynnä ennustelijoita niinkuin filistealaiset, jalyövät kättä muukalaisten kanssa.
7 Heidän maansa tuli täyteen hopeata ja kultaa, eikä heidän aarteillaanole määrää; heidän maansa tuli täyteen hevosia, eikä heidän vaunuillaanole määrää.
8 Heidän maansa tuli täyteen epäjumalia, he kumartavat kättensä tekoa,sitä, minkä heidän sormensa ovat tehneet.
9 Silloin ihminen masentuu ja mies painuu maahan, mutta älä anna heilleanteeksi.
10 Mene kallion kätköön, piiloudu maan peittoon Herran kauhua ja hänenvaltansa kirkkautta pakoon.
11 Ihmisten ylpeät silmät painuvat maahan, miesten korskeus masentuu,ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
12 Sillä Herran Sebaotin päivä kohtaa kaikkea ylpeää ja korskeata jakaikkea ylhäistä, niin että se maahan painuu,
13 kaikkia Libanonin setripuita, noita korkeita ja ylhäisiä, kaikkiaBaasanin tammia,
14 kaikkia korkeita vuoria ja kaikkia ylhäisiä kukkuloita,
15 kaikkia korkeita torneja ja kaikkia vahvoja muureja,
16 kaikkia Tarsiin-laivoja ja kaikkea kallista ja ihanaa.
17 Silloin masentuu ihmisten ylpeys, ja miesten korskeus painuu maahan,ja sinä päivänä Herra yksinänsä on korkea.
18 Mutta epäjumalat katoavat kaikki tyynni.
19 Silloin mennään kallioluoliin ja maakuoppiin Herran kauhua ja hänenvaltansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan.
20 Sinä päivänä ihmiset viskaavat pois myyrille ja yököille hopea- jakultajumalansa, jotka he ovat tehneet kumarrettaviksensa.
21 Ja he menevät vuorenrotkoihin ja kallionkoloihin Herran kauhua jahänen valtansa kirkkautta pakoon, kun hän nousee maata kauhistuttamaan.
22 Luopukaa siis ihmisistä, joilla on vain henkäys sieraimissa, silläminkä arvoiset he ovat!