Genesis 27
1 Kun Iisak oli tullut vanhaksi ja hänen silmänsä olivat hämärtyneet,niin ettei hän enää voinut nähdä, kutsui hän Eesaun, vanhemman poikansa,ja sanoi hänelle: "Poikani!" Tämä vastasi hänelle: "Tässä olen".
2 Niin hän sanoi: "Katso, minä olen tullut vanhaksi enkä tiedä, milloinkuolen.
3 Ota siis aseesi, viinesi ja jousesi, ja mene kedolle ja pyydystäminulle riistaa.
4 Ja laita minulle herkkuruoka, minun mieliruokani, ja tuo sesyödäkseni, että minä siunaisin sinut, ennenkuin kuolen."
5 Mutta Rebekka kuuli, kuinka Iisak puhui pojallensa Eesaulle. Ja kunEesau oli lähtenyt kedolle pyydystämään riistaa, tuodakseen isällensä,
6 puhui Rebekka pojalleen Jaakobille sanoen: "Katso, minä kuulin sinunisäsi puhuvan veljellesi Eesaulle ja sanovan:
7 'Tuo minulle riistaa ja laita minulle herkkuruoka syödäkseni, ettäsiunaisin sinut Herran edessä, ennenkuin kuolen'.
8 Kuule siis, poikani, mitä sanon, ja tee, mitä minä käsken:
9 mene laumaan ja ota sieltä minulle kaksi hyvää vohlaa laittaakseniniistä isällesi herkkuruuan, hänen mieliruokansa.
10 Ja sinun on vietävä se isäsi syödä, että hän siunaisi sinut,ennenkuin kuolee."
11 Mutta Jaakob sanoi äidillensä Rebekalle: "Katso, veljeni Eesau onkarvainen, mutta minä olen sileäihoinen.
12 Entä jos isäni tunnustelee minua? Silloin minä joudun hänensilmissään pilkkaajaksi ja hankin itselleni kirouksen enkä siunausta."
13 Hänen äitinsä sanoi hänelle: "Kohdatkoon se kirous minua, poikani;kuule vain, mitä minä sanon, mene ja nouda".
14 Niin hän meni noutamaan ne ja toi ne äidilleen; ja hänen äitinsälaittoi herkkuruuan, hänen isänsä mieliruuan.
15 Ja Rebekka otti vanhemman poikansa Eesaun parhaat vaatteet, jotkaolivat hänen hallussaan talossa, ja puki ne nuoremman poikansa Jaakobinylle.
16 Mutta vohlain nahat hän kääri hänen käsiinsä ja paljaaseenkaulaansa.
17 Sitten hän antoi herkkuruuan ynnä leipomansa leivän poikansaJaakobin käteen.
18 Ja Jaakob meni isänsä luo ja sanoi: "Isäni!" Hän vastasi: "Tässäolen; kuka sinä olet, poikani?"
19 Jaakob sanoi isällensä: "Minä olen Eesau, esikoisesi. Olen tehnyt,niinkuin käskit minun tehdä; nouse istumaan ja syö riistaani,siunataksesi minut."
20 Mutta Iisak sanoi pojalleen: "Kuinka olet, poikani, niin pianlöytänyt?" Hän vastasi: "Herra, sinun Jumalasi, johdatti sen minuneteeni".
21 Niin Iisak sanoi Jaakobille: "Tulehan lähemmä, poikani,tunnustellakseni, oletko sinä poikani Eesau vai etkö".
22 Ja Jaakob astui isänsä Iisakin luo, ja tämä tunnusteli häntä jasanoi: "Ääni on Jaakobin ääni, mutta kädet ovat Eesaun kädet".
23 Eikä Iisak tuntenut häntä, sillä hänen kätensä olivat karvaiset,niinkuin hänen veljensä Eesaun kädet, ja hän siunasi hänet.
24 Vielä hän kysyi: "Oletko sinä todella minun poikani Eesau?"Hänvastasi: "Olen".
25 Silloin hän sanoi: "Tuo ruoka minulle, syödäkseni poikani riistaa,että siunaisin sinut". Niin hän toi hänelle sen, ja hän söi; ja häntarjosi hänelle viiniä, ja hän joi.
26 Senjälkeen hänen isänsä Iisak sanoi hänelle: "Tule tänne ja suuteleminua, poikani".
27 Hän astui hänen luokseen ja suuteli häntä. Niin Iisak tunsi hänenvaatteidensa hajun ja siunasi hänet, sanoen: "Katso, minun poikanituoksu on kuin kedon tuoksu, jonka Herra on siunannut.
28 Jumala antakoon sinulle taivaan kastetta ja maan lihavuutta, jyviäja viiniä yllin kyllin.
29 Kansat palvelkoot sinua, kansakunnat sinua kumartakoot. Ole veljiesiherra, ja äitisi pojat kumartakoot sinua. Kirottu olkoon, joka sinuakiroaa, siunattu, joka sinua siunaa."
30 Kun Iisak oli ehtinyt siunata Jaakobin ja tämä juuri oli lähtenytisänsä Iisakin luota, niin hänen veljensä Eesau tuli kotiinmetsästämästä.
31 Ja hänkin laittoi herkkuruuan, vei sen isälleen ja sanoi isälleen:"Nouse, isäni, ja syö poikasi riistaa, siunataksesi minut".
32 Hänen isänsä Iisak kysyi häneltä: "Kuka olet?" Hän vastasi: "Minäolen poikasi Eesau, sinun esikoisesi".
33 Silloin Iisak säikähtyi kovin ja sanoi: "Kuka sitten oli semetsästäjä, joka toi minulle riistaa, niin että minä, ennenkuin sinätulit, söin kaikkea ja siunasin hänet? Siunattu hän myös on oleva."
34 Kun Eesau kuuli isänsä sanat, puhkesi hän valittamaan äänekkäästi jahaikeasti ja sanoi isälleen: "Siunaa minutkin, isäni!"
35 Mutta hän vastasi: "Veljesi tuli kavalasti ja riisti sinultasiunauksen".
36 Niin hän sanoi: "Oikeinpa häntä kutsutaankin Jaakobiksi. Sillä hänon nyt kahdesti minut pettänyt: esikoisuuteni hän on minulta vienyt, jakatso, nyt hän riisti minulta myöskin siunauksen." Ja hän kysyi: "Eikösinulla ole mitään siunausta minun varalleni?"
37 Ja Iisak vastasi ja sanoi Eesaulle: "Katso, minä olen asettanuthänet sinun herraksesi ja antanut kaikki hänen veljensä hänellepalvelijoiksi sekä varustanut hänet jyvillä ja viinillä; mitä voisinenää tehdä sinun hyväksesi, poikani?"
38 Eesau sanoi isällensä: "Tuo yksi ainoa siunausko sinulla vain onkin,isäni? Siunaa myöskin minut, isäni!" Ja Eesau korotti äänensä ja itki.
39 Niin hänen isänsä Iisak vastasi ja sanoi hänelle: "Katso, sinunasuinsijasi on oleva kaukana lihavasta maasta ja vailla taivaan kastettaylhäältä.
40 Miekkasi varassa sinä olet elävä ja palveleva veljeäsi. Muttavaltoimena kierrellen sinä riisut hänen ikeensä niskaltasi."
41 Ja Eesau alkoi vihata Jaakobia siunauksen tähden, jolla hänen isänsäoli hänet siunannut; ja Eesau ajatteli itsekseen: "Pian tulee aika,jolloin suremme isäämme; silloin minä tapan veljeni Jaakobin".
42 Mutta Rebekalle ilmoitettiin hänen vanhemman poikansa Eesaunaikeista; ja hän kutsutti luokseen nuoremman poikansa Jaakobin ja sanoihänelle: "Katso, veljesi Eesau uhkaa kostaa sinulle ja tappaa sinut.
43 Kuule siis, mitä sanon, poikani: nouse ja pakene minun veljeniLaabanin luo Harraniin
44 ja jää hänen luokseen joksikin aikaa, kunnes veljesi kiukku asettuu,
45 kunnes veljesi lakkaa sinua vihaamasta ja unhottaa, mitä olethänelle tehnyt. Sitten minä lähetän noutamaan sinut sieltä.Minkätähdenmenettäisin teidät molemmat samana päivänä!"
46 Ja Rebekka sanoi Iisakille: "Minä olen kyllästynyt elämääni Heetintyttärien tähden. Jos Jaakobkin ottaa vaimon Heetin tyttäristä, tässämaassa syntyneen, sellaisen kuin nämä, niin mitä varten minä enää elän?"