Genesis 18
1 Ja Herra ilmestyi hänelle Mamren tammistossa, jossa hän istuitelttamajansa ovella päivän ollessa palavimmillaan.
2 Kun hän nosti silmänsä ja katseli, niin katso, kolme miestä seisoihänen edessänsä; nähdessään heidät hän riensi heitä vastaan majan oveltaja kumartui maahan
3 ja sanoi: "Herrani, jos olen saanut armon sinun silmiesi edessä, älämene palvelijasi ohitse.
4 Sallikaa tuoda vähän vettä pestäksenne jalkanne ja levätkää puunsiimeksessä.
5 Minä tuon palasen leipää virkistääksenne itseänne, ennenkuin jatkattematkaanne, sillä kaiketi sitä varten olette poikenneet palvelijanneluo." He sanoivat: "Tee, niinkuin olet puhunut".
6 Ja Aabraham kiiruhti majaan Saaran tykö ja sanoi: "Hae joutuin kolmevakallista lestyjä jauhoja, sotke ja leivo kaltiaisia".
7 Sitten Aabraham riensi karjaan, otti nuoren ja kauniin vasikan jaantoi palvelijalle, joka ryhtyi nopeasti sitä valmistamaan.
8 Ja hän otti voita ja maitoa sekä vasikan, jonka hän olivalmistuttanut, ja pani ne heidän eteensä; itse hän seisoi heidänluonansa puun alla sillä aikaa, kuin he söivät.
9 Ja he kysyivät häneltä: "Missä vaimosi Saara on?" Hän vastasi:"Tuolla majassa".
10 Ja hän sanoi: "Minä palaan luoksesi tulevana vuonna tähän aikaan, jakatso, vaimollasi Saaralla on silloin oleva poika".Mutta Saarakuunteli majan ovella hänen takanansa.
11 Mutta Aabraham ja Saara olivat iäkkäät, eikä Saaran enää ollut,niinkuin naisten tavallisesti on.
12 Sentähden Saara naurahti itseksensä ja ajatteli: "Heräisikö minussa,näin kuihduttuani, vielä halu? Ja myös minun herrani on vanha."
13 Mutta Herra sanoi Aabrahamille: "Miksi Saara nauroi ajatellen:'Synnyttäisinkö minä todella, minä, joka olen näin vanha?'
14 Onko mikään Herralle mahdotonta? Tähän aikaan minä palaan luoksesitulevana vuonna, ja Saaralla on silloin poika."
15 Ja Saara kielsi sanoen: "En minä nauranut"; sillä hän pelkäsi.Mutta hän sanoi: "Ei ole niin; sinä nauroit".
16 Silloin miehet nousivat siitä ja kääntyivät Sodomaan päin, jaAabraham kulki heidän kanssaan saattaaksensa heitä.
17 Ja Herra sanoi: "Salaisinko minä Aabrahamilta, mitä olen tekevä?
18 Onhan Aabrahamista tuleva suuri ja väkevä kansa, ja kaikkikansakunnat maan päällä tulevat hänessä siunatuiksi.
19 Sillä minä olen valinnut hänet, että hän käskisi lapsiansa japerhettänsä, joka jää hänen jälkeensä, noudattamaan Herran tietä jatekemään sitä, mikä vanhurskaus ja oikeus on, jotta Herra antaisiAabrahamille tapahtua, mitä hän on hänelle luvannut."
20 Niin Herra sanoi: "Valitushuuto Sodoman ja Gomorran tähden on suuri,ja heidän syntinsä ovat ylen raskaat.
21 Sentähden minä menen alas katsomaan, ovatko he todella tehneetkaiken sen, josta huuto on minun eteeni tullut, vai eivätkö; minä tahdonsen tietää."
22 Ja miehet kääntyivät sieltä ja kulkivat Sodomaan päin, muttaAabraham jäi vielä seisomaan Herran eteen.
23 Ja Aabraham lähestyi häntä ja sanoi: "Aiotko siis hukuttaavanhurskaan yhdessä jumalattoman kanssa?
24 Entä jos kaupungissa on viisikymmentä vanhurskasta; aiotko hukuttaaheidät etkä säästä paikkaa siellä olevain viidenkymmenen vanhurskaantähden?
25 Pois se, että sinä näin tekisit: surmaisit vanhurskaan yhdessäjumalattoman kanssa, niin että vanhurskaan kävisi samoin kuinjumalattoman! Pois se sinusta! Eikö kaiken maan tuomari tekisioikeutta?"
26 Ja Herra sanoi: "Jos löydän Sodoman kaupungista viisikymmentävanhurskasta, niin minä heidän tähtensä säästän koko paikan".
27 Aabraham vastasi ja sanoi: "Katso, olen rohjennut puhua Herralleni,vaikka olen tomu ja tuhka.
28 Entä jos viidestäkymmenestä vanhurskaasta puuttuu viisi; hävitätköviiden tähden koko kaupungin?" Hän sanoi: "En hävitä, jos löydän sieltäneljäkymmentä viisi".
29 Ja hän puhui vielä hänelle sanoen: "Entä jos siellä onneljäkymmentä?" Hän vastasi: "Niiden neljänkymmenen tähden jätän sentekemättä".
30 Aabraham sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että vielä puhun.Entäjos siellä on kolmekymmentä?" Hän vastasi: "En tee sitä, jos löydänsieltä kolmekymmentä".
31 Mutta hän sanoi: "Katso, minä olen rohjennut puhua Herralleni.Entäjos siellä on kaksikymmentä?" Hän vastasi: "Niiden kahdenkymmenen tähdenjätän hävittämättä".
32 Ja hän sanoi: "Älköön Herrani vihastuko, että puhun vielä tämänainoan kerran. Entä jos siellä on kymmenen?" Hän vastasi: "Niidenkymmenen tähden jätän hävittämättä".
33 Ja Herra lähti pois, senjälkeen kuin hän oli lakannut puhumastaAabrahamin kanssa, ja Aabraham palasi kotiinsa.