Exodus 15
1 Silloin Mooses ja israelilaiset veisasivat Herralle tämän virren; hesanoivat näin: "Minä veisaan Herralle, sillä hän on ylen korkea; hevosetja miehet hän mereen syöksi.
2 Herra on minun väkevyyteni ja ylistysvirteni, ja hänestä tuli minullepelastus. Hän on minun Jumalani, ja minä ylistän häntä, hän on minunisäni Jumala, ja minä kunnioitan häntä.
3 Herra on sotasankari, Herra on hänen nimensä.
4 Faraon vaunut ja hänen sotajoukkonsa hän suisti mereen, hänen valitutvaunusoturinsa hukkuivat Kaislamereen.
5 Syvyys peitti heidät; he vajosivat pohjaan niinkuin kivi.
6 Sinun oikea kätesi, Herra, sinä voimassa jalo, sinun oikea kätesi,Herra, murskaa vihollisen.
7 Valtasuuruudessasi sinä kukistat vastustajasi. Sinä päästät vihasivalloilleen, ja se kuluttaa heidät niinkuin korret.
8 Ja sinun vihasi puhalluksesta kasaantuivat vedet, laineetseisahtuivat roukkioiksi, syvyyden aallot hyytyivät keskelle merta.
9 Vihollinen sanoi: 'Minä ajan takaa, minä saavutan heidät, minä jaansaaliin ja tyydytän heissä kostonhimoni; minä paljastan miekkani, minunkäteni hävittää heidät'.
10 Sinun tuulesi puhalsi, ja meri peitti heidät; he upposivatvaltavesiin niinkuin lyijy.
11 Herra, kuka on sinun vertaisesi jumalien joukossa! Kuka on sinunvertaisesi, sinä pyhyydessä jalo; sinä ylistettävissä teoissapeljättävä, sinä ihmeitten tekijä!
12 Sinä ojensit oikean kätesi, maa nielaisi heidät.
13 Mutta armossasi sinä johdatit lunastamaasi kansaa, sinä veit senvoimallasi pyhään asuntoosi.
14 Kansat kuulivat sen ja vapisivat, tuska valtasi Filistean asukkaat.
15 Silloin peljästyivät Edomin ruhtinaat, Mooabin sankarit valtasivavistus, kaikki Kanaanin asukkaat menehtyivät pelkoon.
16 Kauhu ja väristys valtasi heidät; sinun käsivartesi väkevyydentähden he kävivät mykiksi niinkuin kivi. Niin sinun kansasi, Herra,kulkee perille, kulkee perille se kansa, jonka olet itsellesi hankkinut.
17 Sinä viet heidät perille ja istutat heidät vuorelle, joka on sinunperintöosasi, paikkaan, jonka sinä, Herra, olet asunnoksesi valmistanut,pyhäkköösi, Herra, jonka sinun kätesi ovat tehneet.
18 Herra on kuningas aina ja iankaikkisesti."
19 Sillä kun faraon hevoset ja hänen sotavaununsa ja ratsumiehensämenivät mereen, palautti Herra meren vedet heidän päällensä; muttaisraelilaiset kulkivat kuivaa myöten meren poikki.
20 Ja naisprofeetta Mirjam, Aaronin sisar, otti vaskirummun käteensä,ja kaikki naiset seurasivat häntä vaskirumpuja lyöden ja karkeloiden.
21 Ja Mirjam viritti heille virren: "Veisatkaa Herralle, sillä hän onylen korkea, hevoset ja miehet hän mereen syöksi".
22 Sitten Mooses antoi israelilaisten lähteä liikkeelle Kaislamerenluota, ja he menivät Suurin erämaahan. Ja he vaelsivat kolme päivääerämaassa löytämättä vettä.
23 Sitten he tulivat Maaraan; mutta he eivät voineet juoda Maaranvettä; sillä se oli karvasta. Sentähden paikka sai nimen Maara.
24 Niin kansa napisi Moosesta vastaan ja sanoi: "Mitä me juomme?"
25 Mutta hän huusi Herran puoleen; ja Herra osoitti hänelle puun, jonkahän heitti veteen, ja vesi tuli makeaksi. Siellä hän antoi kansalle lainja oikeuden, ja siellä hän koetteli sitä.
26 Hän sanoi: "Jos sinä kuulet Herraa, Jumalaasi, ja teet, mikä onoikein hänen silmissänsä, tarkkaat hänen käskyjänsä ja noudatat kaikkeahänen lakiansa, niin minä en pane sinun kärsittäväksesi yhtäkään niistävaivoista, jotka olen pannut egyptiläisten kärsittäviksi, sillä minäolen Herra, sinun parantajasi".
27 Sitten he tulivat Eelimiin; siellä oli kaksitoista vesilähdettä jaseitsemänkymmentä palmupuuta. Ja he leiriytyivät siellä veden ääreen.