Deuteronomy 9
1 "Kuule, Israel! Sinä menet nyt Jordanin yli laskeaksesi valtasi allekansoja, jotka ovat sinua suuremmat ja väkevämmät, ja suuria, taivaantasalle varustettuja kaupunkeja,
2 anakilaisten suuren ja kookkaan kansan, jonka sinä tunnet ja jostaolet kuullut sanottavan: 'Kuka kestää anakilaisten edessä?'
3 Niin tiedä nyt, että Herra, sinun Jumalasi, käy sinun edelläsiniinkuin kuluttava tuli; hän hävittää heidät ja nöyryyttää heidät sinunedessäsi, ja sinä karkoitat heidät ja hukutat heidät nopeasti, niinkuinHerra on sinulle puhunut.
4 Kun Herra, sinun Jumalasi, työntää heidät sinun tieltäsi, niin äläajattele sydämessäsi näin: 'Minun vanhurskauteni tähden Herra on tuonutminut ottamaan tämän maan omakseni'. Sillä näiden kansojenjumalattomuuden tähden Herra karkoittaa heidät sinun tieltäsi.
5 Et sinä vanhurskautesi ja oikeamielisyytesi tähden pääse ottamaanheidän maatansa omaksesi, vaan näiden kansojen jumalattomuuden tähdenHerra, sinun Jumalasi, karkoittaa heidät sinun tieltäsi jatäyttääksensä, mitä Herra valalla vannoen on luvannut sinun isillesi,Aabrahamille, Iisakille ja Jaakobille.
6 Tiedä siis, ettei Herra, sinun Jumalasi, sinun vanhurskautesi tähdenanna sinulle tätä hyvää maata omaksesi; sillä sinä olet niskurikansa.
7 Muista äläkä unhota, kuinka sinä erämaassa vihoitit Herran, sinunJumalasi. Siitä päivästä alkaen, jona sinä lähdit Egyptin maasta, ainasiihen saakka, kun te tulitte tähän paikkaan, te olette niskoitelleetHerraa vastaan.
8 Myöskin Hoorebilla te vihoititte Herran, ja Herra vihastui teihin,niin että hän aikoi tuhota teidät.
9 Kun minä olin noussut vuorelle vastaanottamaan kivitaulut, sen liitontaulut, jonka Herra oli tehnyt teidän kanssanne, olin minä vuorellaneljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä ja juomatta.
10 Ja Herra antoi minulle ne kaksi kivitaulua, joihin oli kirjoitettuJumalan sormella, ja niissä oli kaikki ne sanat, jotka Herra oli puhunutteille vuorelta, tulen keskeltä, silloin kun seurakunta oli koolla.
11 Ja niiden neljänkymmenen päivän ja neljänkymmenen yön kuluttua Herraantoi minulle ne kaksi kivitaulua, liitontaulut.
12 Ja Herra sanoi minulle: 'Nouse ja astu nopeasti täältä alas, silläsinun kansasi, jonka sinä veit pois Egyptistä, on turmion tehnyt.Pianhe poikkesivat siltä tieltä, jota minä käskin heidän vaeltaa; he tekivätitselleen valetun kuvan.'
13 Ja Herra puhui minulle sanoen: 'Minä olen nähnyt, että tämä kansa onniskurikansa.
14 Anna minun olla, minä tuhoan heidät ja pyyhin pois heidän nimensätaivaan alta. Mutta sinusta minä teen väkevämmän ja lukuisamman kansan,kuin se on.'
15 Silloin minä käännyin ja astuin alas vuorelta, vuoren palaessatulena; ja minulla oli käsissäni ne kaksi liitontaulua.
16 Ja niin minä näin, että te olitte rikkoneet Herraa, teidänJumalaanne, vastaan: olitte tehneet itsellenne valetun vasikankuvan,pian poikenneet siltä tieltä, jota Herra oli käskenyt teidän vaeltaa.
17 Silloin minä tartuin molempiin tauluihin ja heitin ne käsistäni jamurskasin ne teidän silmienne edessä.
18 Ja minä heittäydyin Herran eteen ja olin, niinkuin edelliselläkinkerralla, neljäkymmentä päivää ja neljäkymmentä yötä syömättä jajuomatta, kaiken sen synnin tähden, jota te olitte tehneet, kun teittesitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ja vihoititte hänet.
19 Sillä minä pelkäsin sitä vihaa ja kiivautta teitä vastaan, joka olivallannut Herran, niin että hän aikoi tuhota teidät. Ja Herra kuuliminua vielä silläkin kertaa.
20 Myöskin Aaroniin Herra vihastui niin suuresti, että hän aikoi tuhotahänet, ja minä rukoilin silloin myöskin Aaronin puolesta.
21 Sitten minä otin teidän tekemänne syntikuvatuksen, vasikan, japoltin sen tulessa, löin sen palasiksi ja rouhensin sen hienoksi, aivankuin tuhaksi, ja sen tuhan minä heitin puroon, joka juoksi vuorelta.
22 Tabeerassa, Massassa ja Kibrot-Hattaavassa te vielä vihoititteHerran.
23 Ja kun Herra tahtoi lähettää teidät Kaades-Barneasta ja sanoi:'Menkää ja ottakaa omaksenne se maa, jonka minä teille annan', niin teniskoittelitte Herran, teidän Jumalanne, käskyä vastaan ettekä uskoneethäneen ettekä kuulleet hänen ääntänsä.
24 Te olette niskoitelleet Herraa, teidän Jumalaanne, vastaan ainasiitä päivästä alkaen, jona minä opin teidät tuntemaan.
25 Silloin minä heittäydyin Herran eteen ja olin siinä neljäkymmentäpäivää ja neljäkymmentä yötä; sillä Herra oli sanonut aikovansa tuhotateidät.
26 Ja minä rukoilin Herraa ja sanoin: Herra, Herra, älä tuhoa kansaasija perintöosaasi, jonka sinä suuruudessasi vapahdit ja jonka sinä veitpois Egyptistä väkevällä kädellä.
27 Muista palvelijoitasi Aabrahamia, Iisakia ja Jaakobia, älä katsotämän kansan uppiniskaisuutta, jumalattomuutta ja syntiä,
28 ettei sanottaisi siinä maassa, josta sinä veit meidät pois: 'KoskaHerra ei kyennyt viemään heitä siihen maahan, jonka hän oli heilleluvannut, ja koska hän vihasi heitä, vei hän heidät täältä poissurmatakseen heidät erämaassa'.
29 Ovathan he sinun kansasi ja perintöosasi, jonka sinä veit sieltäpois suurella voimallasi ja ojennetulla käsivarrellasi."