Daniel 4
1 "Minä Nebukadnessar elin rauhassa huoneessani ja onnellisenapalatsissani.
2 Minä näin unen, ja se peljästytti minut; ja unikuvat, joita minullaoli vuoteessani, minun pääni näyt, kauhistuttivat minut.
3 Niin minä annoin käskyn tuoda eteeni kaikki Baabelin viisaat, että heilmoittaisivat minulle unen selityksen.
4 Silloin tulivat tietäjät, noidat, kaldealaiset ja tähtienselittäjät,ja minä kerroin heille unen, mutta he eivät voineet ilmoittaa minullesen selitystä.
5 Mutta viimein tuli minun eteeni Daniel, jonka nimi on minun jumalaninimen mukaan Beltsassar ja jossa on pyhien jumalien henki; ja minäkerroin hänelle unen:
6 'Beltsassar, sinä tietäjäin päämies, jossa minä tiedän olevan pyhienjumalien hengen ja jolle mikään salaisuus ei ole liian vaikea! Sano,mitä olivat ne näyt, jotka minä unessani näin, ja mikä on sen selitys.
7 Nämä olivat minun pääni näyt, jotka minulla oli vuoteessani.Minänäin: Katso, oli puu keskellä maata, ja sen korkeus oli suuri.
8 Puu kasvoi ja vahvistui, niin että sen latva ulottui taivaaseen ja senäkyi kaiken maan ääriin.
9 Sen lehvät olivat kauniit ja sen hedelmät suuret, ja siinä oliravintoa kaikille. Sen alla etsivät varjoa kedon eläimet, ja sen oksillaasuivat taivaan linnut, ja kaikki liha sai siitä ravintonsa.
10 Minä näin pääni näyissä, joita minulla oli vuoteessani: katso, pyhäenkeli astui alas taivaasta.
11 Hän huusi voimallisesti ja sanoi näin: hakatkaa puu poikki jakarsikaa sen oksat, riipikää sen lehvät ja hajottakaa sen hedelmät.Paetkoot eläimet sen alta ja linnut sen oksilta.
12 Mutta sen kanto juurineen jättäkää maahan, rauta- ja vaskikahleissakedon ruohikkoon. Taivaan kasteesta hän kastukoon, ja niinkuin eläintenolkoon hänen osansa maan ruoho.
13 Hänen sydämensä muutetaan, niin ettei se ole ihmisen sydän, jahänelle annetaan eläimen sydän. Ja niin kulukoon häneltä seitsemänaikaa.
14 Tämä on säädetty enkelien päätöksellä, ja niin ovat tästä asiastapyhät sanoneet, että elävät tietäisivät Korkeimman hallitsevan ihmistenvaltakuntaa ja antavan sen, kenelle hän tahtoo, ja asettavan senpäämieheksi ihmisistä halvimman.'
15 Tämän unen näin minä, kuningas Nebukadnessar. Ja sinä, Beltsassar,sano sen selitys, koska ei yksikään minun valtakuntani viisaista voiminulle ilmoittaa sen selitystä.Mutta sinä sen voit, sillä sinussa onpyhien jumalien henki."
16 Silloin Daniel, jonka nimenä oli Beltsassar, hämmästyi hetkeksi, jahänen ajatuksensa peljästyttivät häntä. Kuningas lausui ja sanoi:"Beltsassar, älköön uni ja sen selitys sinua peljästyttäkö". Beltsassarvastasi ja sanoi: "Herrani, koskekoon uni sinun vihollisiasi ja senselitys sinun vastustajiasi.
17 Puu, jonka sinä näit ja joka kasvoi ja vahvistui, niin että senlatva ulottui taivaaseen ja se näkyi kaikkeen maahan,
18 jonka lehvät olivat kauniit ja hedelmät suuret ja jossa oli ravintoakaikille, jonka alla kedon eläimet asuivat ja jonka oksilla taivaanlinnut oleskelivat,
19 - se puu olet sinä, kuningas, joka olet kasvanut ja vahvistunut;sinun suuruutesi on kasvanut ja ulottuu taivaaseen ja sinun valtasi maanääriin.
20 Ja että kuningas näki pyhän enkelin astuvan alas taivaasta jasanovan: 'Hakatkaa puu poikki ja turmelkaa se, mutta jättäkää sen kantojuurineen maahan, rauta- ja vaskikahleissa kedon ruohikkoon; taivaankasteesta hän kastukoon, ja niinkuin kedon eläinten olkoon hänen osansa,kunnes häneltä on kulunut seitsemän aikaa',
21 sen selitys, oi kuningas, ja Ylimmäisen päätös, joka on kohdannutminun herraani, kuningasta, on tämä:
22 Sinut ajetaan pois ihmisten seasta, ja kedon eläinten parissa onsinun asuinpaikkasi oleva; sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat,ja sinä olet kastuva taivaan kasteesta; ja niin on sinulta kuluvaseitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, että Korkein hallitsee ihmistenvaltakuntaa ja antaa sen, kenelle hän tahtoo.
23 Mutta että käskettiin jättää maahan puun kanto juurineen, se tietää,että sinun valtakuntasi pysytetään sinulla, ja sinä saat sen, niin piankuin tulet tuntemaan, että valta on taivaan.
24 Sentähden, kuningas, kelvatkoon sinulle minun neuvoni: kirvoitasynnit itsestäsi almuilla ja pahat tekosi vaivaisia armahtamalla; ehkäpäsilloin onnesi kestäisi."
25 Tämä kaikki kohtasi kuningas Nebukadnessaria.
26 Kaksitoista kuukautta tämän jälkeen, kun kuningas oli kävelemässäkuninkaallisen palatsinsa katolla Baabelissa,
27 hän puhkesi puhumaan sanoen: "Eikö tämä ole se suuri Baabel, jonkaminä väkevällä voimallani olen rakentanut kuninkaalliseksi linnaksi,valtasuuruuteni kunniaksi!"
28 Vielä oli sana kuninkaan suussa, kun taivaasta tuli ääni: "Sinulle,kuningas Nebukadnessar, julistetaan: Sinun valtakuntasi on otettusinulta pois.
29 Sinut ajetaan pois ihmisten seasta, ja kedon eläinten parissa onsinun asuinpaikkasi oleva; sinä joudut syömään ruohoa niinkuin raavaat,ja niin on sinulta kuluva seitsemän aikaa, kunnes tulet tuntemaan, ettäKorkein hallitsee ihmisten valtakuntaa ja antaa sen, kenelle häntahtoo."
30 Sillä hetkellä se sana toteutui Nebukadnessarissa: hänet ajettiinpois ihmisten seasta, ja hän söi ruohoa niinkuin raavaat, ja hänenruumiinsa kastui taivaan kasteesta, kunnes hänen hiuksensa kasvoivatpitkiksi kuin kotkan sulat ja hänen kyntensä kuin lintujen kynnet.
31 "Mutta sen ajan kuluttua minä, Nebukadnessar, nostin silmänitaivasta kohti, ja minun järkeni palasi. Ja minä kiitin Korkeinta, minäylistin ja kunnioitin häntä, joka elää iankaikkisesti, jonka hallitus oniankaikkinen hallitus ja jonka valtakunta pysyy suvusta sukuun.
32 Kaikki maan asukkaat ovat tyhjänveroiset; ja hän tekee, niinkuin häntahtoo, taivaan joukoille ja maan asukkaille, eikä ole sitä, jokapidättää hänen kätensä ja sanoo hänelle: 'Mitäs teet?'
33 Siihen aikaan palasi minun järkeni, ja palasi minun valtasuuruutenija loistoni, minun valtakuntani kunniaksi. Ja minun hallitusmieheni jaylimykseni etsivät minut, ja minut pantiin jälleen hallitsemaanvaltakuntaani, ja minun valtani lisääntyi ylenpalttisesti.
34 Nyt minä, Nebukadnessar, kiitän, ylistän ja kunnioitan taivaankuningasta; sillä kaikki hänen työnsä ovat totiset ja hänen tiensäoikeat. Ja hän voi nöyryyttää ne, jotka ylpeydessä vaeltavat."