2 Samuel 3
1 Sota Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä tuli pitkälliseksi. MuttaDaavid vahvistui vahvistumistaan, Saulin suku heikontui heikontumistaan.
2 Ja Daavidille syntyi poikia Hebronissa. Hänen esikoisensa oli Amnon,jonka äiti oli jisreeliläinen Ahinoam.
3 Hänen toinen poikansa oli Kilab, jonka äiti oli Abigail,karmelilaisen Naabalin vaimo; kolmas oli Absalom, Gesurin kuninkaanTalmain tyttären, Maakan, poika.
4 Neljäs oli Adonia, Haggitin poika, ja viides Sefatja, Abitalinpoika.
5 Kuudes oli Jitream, Daavidin vaimon Eglan poika. Nämä syntyivätDaavidille Hebronissa.
6 Niin kauan kuin oli sota Saulin suvun ja Daavidin suvun välillä, pitiAbner voimakkaasti Saulin suvun puolta.
7 Saulilla oli ollut sivuvaimo, nimeltä Rispa, Aijan tytär. Ja Iisbosetsanoi Abnerille: "Miksi olet mennyt minun isäni sivuvaimon tykö?"
8 Abner vihastui kovin Iisbosetin sanoista ja sanoi: "Olenko minäkoiranpää, Juudasta kotoisin? Kun minä nytkin osoitan laupeutta isäsiSaulin suvulle, hänen veljilleen ja ystävilleen enkä ole antanut sinunjoutua Daavidin käsiin, niin sinä kuitenkin nyt syytät minua rikoksenteosta naiselle.
9 Jumala rangaiskoon Abneria nyt ja vasta, jos minä en tee Daavidille,niinkuin Herra on hänelle vannonut:
10 minä otan pois kuninkuuden Saulin suvulta ja pystytän Daavidillevaltaistuimen Israeliin ja Juudaan, Daanista aina Beersebaan asti."
11 Eikä hän enää voinut vastata Abnerille sanaakaan, sillä hän pelkäsihäntä.
12 Mutta Abner lähetti paikalla sanansaattajat Daavidin luo sanomaan:"Kenenkä on maa?" ja vielä näin: "Tee liitto minun kanssani; ja katso,minun käteni on oleva sinun kanssasi ja on kääntävä koko Israelin sinunpuolellesi".
13 Hän vastasi: "Hyvä, minä teen liiton sinun kanssasi. Yhtä minäkuitenkin vaadin sinulta: älä astu minun kasvojeni eteen tuomattaMiikalia, Saulin tytärtä, kun tulet astuaksesi minun kasvojeni eteen."
14 Sitten Daavid lähetti sanansaattajat Iisbosetin, Saulin pojan, luosanomaan: "Anna minulle vaimoni Miikal, jonka minä olen kihlannutitselleni sadalla filistealaisten esinahalla".
15 Iisboset lähetti ottamaan hänet hänen mieheltään Paltielilta,Laiksen pojalta.
16 Ja hänen miehensä lähti hänen mukanaan ja seurasi häntä ainaBahurimiin asti, itkien lakkaamatta. Niin Abner sanoi hänelle: "Menetiehesi, palaja takaisin". Ja hän palasi takaisin.
17 Abner oli neuvotellut Israelin vanhinten kanssa sanoen: "Jo kauanolette halunneet saada Daavidin kuninkaaksenne.
18 Niin pankaa se nyt toimeen, sillä Herra on sanonut Daavidille näin:'Palvelijani Daavidin kädellä minä vapautan kansani Israelinfilistealaisten käsistä ja kaikkien heidän vihollistensa käsistä'."
19 Abner puhui tämän myös benjaminilaisille, ja Abner meni ja puhuiDaavidillekin Hebronissa, mitä mieltä Israel ja koko Benjaminin heimoolivat.
20 Kun Abner tuli Daavidin luo Hebroniin, mukanaan kaksikymmentämiestä, laittoi Daavid pidot Abnerille ja miehille, jotka olivat hänenkanssaan.
21 Ja Abner sanoi Daavidille: "Minä nousen ja menen kokoamaan kaikenIsraelin herrani, kuninkaan, luo, että he tekisivät liiton sinunkanssasi ja sinä saisit hallittaviksesi kaikki, joita haluat". NiinDaavid päästi Abnerin menemään, ja hän lähti rauhassa.
22 Katso, silloin Daavidin palvelijat ja Jooab tulivat ryöstöretkeltäja toivat mukanaan paljon saalista; mutta Abner ei ollut enää Daavidinluona Hebronissa, sillä tämä oli päästänyt hänet menemään, ja hän olilähtenyt rauhassa.
23 Kun Jooab ja kaikki sotaväki, joka oli hänen kanssaan, tulivat,kerrottiin Jooabille: "Abner, Neerin poika, tuli kuninkaan luo, ja hänpäästi hänet menemään, ja hän lähti rauhassa".
24 Silloin Jooab meni kuninkaan luo ja sanoi: "Mitä olet tehnyt? Katso,Abner tuli sinun luoksesi; miksi päästit hänet menemään menojansa?
25 Etkö ymmärrä, että Abner, Neerin poika, tuli pettämään sinua jaurkkimaan lähtöäsi ja tuloasi ja kaikkea, mitä teet?"
26 Sitten Jooab lähti Daavidin luota ja lähetti sanansaattajat Abnerinjälkeen, ja he palauttivat hänet takaisin Boor-Siirasta; eikä Daavidtiennyt siitä mitään.
27 Kun Abner tuli takaisin Hebroniin, vei Jooab hänet syrjäänporttiholvin keskelle, muka puhutellakseen häntä kahden kesken, ja pistihäntä siellä vatsaan, niin että hän kuoli - hänen veljensä Asaelin verenkostoksi.
28 Kun Daavid sitten sai sen kuulla, sanoi hän: "Abnerin, Neerin pojan,vereen olen viaton minä ja minun kuninkuuteni Herran edessäiankaikkisesti.
29 Tulkoon se Jooabin pään päälle ja kaiken hänen isänsä perheenpäälle, älköötkä Jooabin suvusta loppuko vuotoa tai pitalia sairastavat,kainalosauvoilla kulkijat, miekkaan kaatuvat ja leivän puutteessaolijat."
30 Näin Jooab ja hänen veljensä Abisai tappoivat Abnerin, sentähdenettä tämä oli surmannut heidän veljensä Asaelin taistelussa Gibeoninluona.
31 Mutta Daavid sanoi Jooabille ja kaikelle väelle, joka oli hänenkanssaan: "Reväiskää vaatteenne ja kääriytykää säkkeihin ja pitäkäävalittajaiset Abnerille". Ja kuningas Daavid kulki paarien perässä.
32 Ja he hautasivat Abnerin Hebroniin; ja kuningas korotti äänensä jaitki Abnerin haudalla, ja kaikki kansa itki.
33 Ja kuningas viritti itkuvirren Abnerista ja sanoi: "Pitikö Abnerinkuolla, niinkuin kuolee houkka?
34 Eivät olleet sinun kätesi sidotut eivätkä jalkasi vaskikahleisiinpannut. Sinä kaaduit, niinkuin kaadutaan vilpillisten käden kautta."Niin kaikki kansa itki häntä vielä enemmän.
35 Ja kaikki kansa tuli, kun vielä oli päivä, vaatimaan, että Daavidsöisi jotakin; mutta Daavid vannoi ja sanoi: "Jumala rangaiskoon minuanyt ja vasta, jos minä maistan leipää tai muuta, ennenkuin aurinkolaskee".
36 Kun kaikki kansa sai kuulla sen, miellytti se heitä, samoinkuinkaikki muu, mitä kuningas teki, oli kaikelle kansalle mieleen.
37 Ja kaikki kansa ja koko Israel ymmärsivät sinä päivänä, ettäAbnerin, Neerin pojan, surma ei ollut lähtenyt kuninkaasta.
38 Ja kuningas sanoi palvelijoilleen: "Ettekö tiedä, että ruhtinas jasuuri mies on tänä päivänä kaatunut Israelissa?
39 Mutta minä olen vielä heikko, vaikka olen voideltu kuninkaaksi, januo miehet, Serujan pojat, ovat liian väkivaltaiset minun hillitä. Herramaksakoon sille, joka tekee pahaa, hänen pahuutensa mukaan."