2 Samuel 17
1 Ja Ahitofel sanoi Absalomille: "Salli minun valita kaksitoistatuhatta miestä ja nousta tänä yönä ajamaan takaa Daavidia,
2 niin minä karkaan hänen kimppuunsa, kun hän on väsynyt ja hänenkätensä ovat herpoutuneet, ja saatan hänet kauhun valtaan, niin ettäkaikki väki, mitä hänen kanssansa on, pakenee. Sitten minä surmaankuninkaan yksinänsä.
3 Ja minä palautan kaiken kansan sinun luoksesi. Kaikkien palaaminenriippuu siitä miehestä, jota sinä etsit; kaikki kansa saa rauhan."
4 Tämä miellytti Absalomia ja kaikkia Israelin vanhimpia.
5 Kuitenkin sanoi Absalom: "Kutsukaa myös arkilainen Huusai,kuullaksemme, mitä hänellä on sanottavana".
6 Ja kun Huusai tuli Absalomin tykö, sanoi Absalom hänelle: "Niin janiin puhui Ahitofel. Onko meidän tehtävä hänen sanansa mukaan? Jollei,niin puhu sinä."
7 Huusai vastasi Absalomille: "Ei ole hyvä se neuvo, jonka Ahitofeltällä kertaa on antanut".
8 Ja Huusai sanoi vielä: "Sinä tiedät, että isäsi ja hänen miehensäovat urhoja ja julmistuneita niinkuin karhu kedolla, jolta poikaset onriistetty; myöskin on isäsi sotilas, joka väkineen ei lepää yöllä.
9 Katso, hän on nyt piiloutunut johonkin onkaloon tai muuhun paikkaan.Jos jo alussa meikäläisiä kaatuisi ja se saataisiin kuulla, niinsanottaisiin: 'Väelle, joka seurasi Absalomia, on tullut tappio'.
10 Silloin urhoollisinkin, jolla on sydän kuin leijonalla, menettäisirohkeutensa; sillä koko Israel tietää, että sinun isäsi on sankari jaettä ne, jotka ovat hänen kanssansa, ovat urhoollisia miehiä.
11 Sentähden on minun neuvoni tämä: Koottakoon sinun luoksesi kokoIsrael Daanista aina Beersebaan asti, että niitä tulee niin paljon kuinhiekkaa meren rannalla; ja lähde sinä itsekin taisteluun.
12 Kun me sitten karkaamme hänen kimppuunsa, missä ikinä hänettavataan, niin me painumme hänen päällensä, niinkuin kaste laskeutuumaahan. Eikä hänestä ja kaikista niistä miehistä, jotka ovat hänenkanssaan, jää jäljelle ainoatakaan.
13 Ja jos hän vetäytyisi johonkin kaupunkiin, niin koko Israelasettaisi köydet sen kaupungin ympärille, ja me kiskoisimme sen alaslaaksoon, kunnes siitä ei löytyisi kiveäkään."
14 Silloin sanoivat Absalom ja kaikki Israelin miehet: "ArkilaisenHuusain neuvo on parempi kuin Ahitofelin neuvo".Sillä Herra olisäätänyt sen näin, tehdäkseen tyhjäksi Ahitofelin hyvän neuvon, ettäHerra saattaisi Absalomin onnettomuuteen.
15 Ja Huusai sanoi papeille, Saadokille ja Ebjatarille: "Sen ja senneuvon on Ahitofel antanut Absalomille ja Israelin vanhimmille, ja senja sen neuvon olen minä antanut.
16 Niin lähettäkää nyt pian ja ilmoittakaa Daavidille tämä sana: 'Äläjää yöksi kahlauspaikkoihin erämaahan, vaan mene joen yli, etteikuningas ja kaikki väki, joka on hänen kanssaan, joutuisi perikatoon'."
17 Ja Joonatan ja Ahimaas olivat asettuneet Roogelin lähteelle, ja eräspalvelijatar kuljetti heille sinne sanaa; sitten he aina menivät javeivät sanan kuningas Daavidille. Sillä he eivät uskaltaneet näyttäytyämenemällä kaupunkiin.
18 Mutta eräs poikanen näki heidät ja ilmoitti Absalomille.Silloin hemolemmat menivät kiiruusti pois ja tulivat erään miehen taloonBahurimiin. Hänellä oli kaivo pihallaan, ja he laskeutuivat siihen.
19 Ja hänen vaimonsa otti peitteen ja levitti sen kaivon suulle jasirotti jyviä sen päälle, niin ettei voitu huomata mitään.
20 Kun Absalomin palvelijat tulivat vaimon luo taloon, kysyivät he:"Missä ovat Ahimaas ja Joonatan?" Vaimo vastasi heille: "Tuosta hemenivät vesilätäkön yli". He etsivät, ja kun eivät heitä löytäneet,palasivat he takaisin Jerusalemiin.
21 Ja niin pian kuin he olivat menneet, nousivat toiset kaivosta,menivät ja veivät sanan kuningas Daavidille; he sanoivat Daavidille:"Nouskaa ja menkää joutuin veden yli, sillä sen ja sen neuvon onAhitofel antanut teidän turmioksenne".
22 Silloin Daavid ja kaikki väki, mikä oli hänen kanssaan, nousi, ja hemenivät Jordanin yli. Ja kun aamu valkeni, ei ollut ainoatakaan, joka eiolisi tullut Jordanin yli.
23 Mutta kun Ahitofel näki, ettei hänen neuvoansa noudatettu, satuloihän aasinsa, nousi ja lähti kotiinsa omaan kaupunkiinsa, ja kun hän olitoimittanut talonsa, hirttäytyi hän; niin hän kuoli, ja hänet haudattiinisänsä hautaan.
24 Daavid oli tullut Mahanaimiin, kun Absalom ja kaikki Israelin miehethänen kanssaan menivät Jordanin yli.
25 Mutta Absalom oli asettanut Amasan Jooabin sijaan sotajoukonylipäälliköksi. Ja Amasa oli Jitra nimisen jisreeliläisen miehen poika;tämä mies oli yhtynyt Abigailiin, Naahaan tyttäreen, Jooabin äidinSerujan sisareen.
26 Ja Israel ja Absalom leiriytyivät Gileadin maahan.
27 Kun Daavid tuli Mahanaimiin, niin Soobi, Naahaan poika,ammonilaisten Rabbasta, ja Maakir, Ammielin poika, Loodebarista, jagileadilainen Barsillai, Roogelimista,
28 toivat sinne vuoteita, vateja ja saviastioita, nisuja, ohria,jauhoja ja paahdettuja jyviä, papuja, herneitä
29 sekä hunajaa, voita, lampaita ja juustoja ruuaksi Daavidille javäelle, mikä oli hänen kanssansa; sillä he ajattelivat: "Väki onnälissään, uuvuksissa ja janoissaan erämaassa".