2 Samuel 12
1 Ja Herra lähetti Naatanin Daavidin tykö. Kun hän tuli hänen tykönsä,sanoi hän hänelle: "Kaksi miestä oli samassa kaupungissa, toinen rikasja toinen köyhä.
2 Rikkaalla oli lampaita ja raavaita hyvin paljon.
3 Mutta köyhällä ei ollut muuta kuin yksi ainoa pieni karitsa, jonkahän oli ostanut. Hän elätti sitä, ja se kasvoi hänen luonansa yhdessähänen lastensa kanssa: se söi hänen leipäpalastansa, joi hänenmaljastansa, makasi hänen sylissään ja oli hänelle niinkuin tytär.
4 Niin rikkaalle miehelle tuli vieras. Mutta hän ei raskinut ottaa omialampaitansa eikä raavaitansa valmistaakseen ruokaa matkamiehelle, jokaoli tullut hänen luoksensa; vaan hän otti köyhän miehen karitsan javalmisti sen miehelle, joka oli tullut hänen luoksensa."
5 Niin Daavid vihastui kovin siihen mieheen ja sanoi Naatanille: "Niintotta kuin Herra elää: mies, joka tämän on tehnyt, on kuoleman oma.
6 Ja karitsa hänen on korvattava nelinkertaisesti, koska hän teki näinja koska hän ei sääliä tuntenut."
7 Mutta Naatan sanoi Daavidille: "Sinä olet se mies. Näin sanoo Herra,Israelin Jumala: 'Minä olen voidellut sinut Israelin kuninkaaksi japelastanut sinut Saulin käsistä.
8 Minä olen antanut sinulle herrasi linnan ja antanut herrasi vaimotsinun syliisi; ja minä olen antanut sinulle Israelin ja Juudan heimot.Ja jos tämä olisi vähän, niin minä antaisin sinulle vielä sekä sitä ettätätä.
9 Miksi sinä olet pitänyt halpana Herran sanan ja tehnyt sitä, mikä onpahaa hänen silmissään? Heettiläisen Uurian sinä olet surmannutmiekalla, olet tappanut hänet ammonilaisten miekalla, ja hänen vaimonsasinä olet ottanut vaimoksesi.
10 Sentähden ei miekka ole milloinkaan väistyvä sinun suvustasi, koskaolet pitänyt halpana minut ja ottanut vaimoksesi heettiläisen Uurianvaimon.
11 Näin sanoo Herra: Katso, minä nostatan sinulle onnettomuuden sinunomasta perheestäsi, ja silmiesi edessä minä otan sinun vaimosi ja annanheidät toiselle, ja hän on makaava sinun vaimojesi kanssa tämän auringonnähden.
12 Sillä sinä olet tehnyt tekosi salassa, mutta minä teen tämän kokoIsraelin ja auringon nähden.'"
13 Niin Daavid sanoi Naatanille: "Minä olen tehnyt syntiä Herraavastaan". Naatan sanoi Daavidille: "Niin on myös Herra antanut sinunsyntisi anteeksi; sinä et kuole.
14 Mutta koska sinä tällä teolla olet saattanut Herran vihollisetpilkkaamaan häntä, niin se poika, joka sinulle on syntynyt, on kuoleva."
15 Sitten Naatan meni kotiinsa. Ja Herra löi lasta, jonka Uurian vaimooli Daavidille synnyttänyt, niin että se sairastui vaikeasti.
16 Silloin Daavid etsi Jumalaa pojan tähden, ja Daavid paastosi; jaaina kun hän tuli kotiinsa, makasi hän yötä paljaalla maalla.
17 Niin hänen hovinsa vanhimmat menivät hänen luokseen saadaksensahänet nousemaan ylös maasta, mutta hän ei tahtonut; eikä hän syönytmitään heidän kanssansa.
18 Seitsemäntenä päivänä lapsi kuoli. Mutta Daavidin palvelijat eivätuskaltaneet ilmoittaa hänelle, että lapsi oli kuollut, sillä heajattelivat: "Katso, kun me puhuimme hänelle lapsen vielä eläessä, eihän kuullut meitä. Kuinka voisimme sitten sanoa hänelle, että lapsi onkuollut? Hän voisi tehdä itselleen pahaa."
19 Mutta kun Daavid näki, että hänen palvelijansa kuiskailivatkeskenänsä, ymmärsi hän, että lapsi oli kuollut. Ja Daavid kysyipalvelijoiltansa: "Onko lapsi kuollut?" He vastasivat: "On".
20 Niin Daavid nousi maasta, peseytyi ja voiteli itsensä, muuttivaatteensa, meni Herran huoneeseen ja rukoili. Ja kun hän tuli kotiinsa,pyysi hän ruokaa; ja he tarjosivat, ja hän söi.
21 Mutta hänen palvelijansa sanoivat hänelle: "Miksi teet näin?Lapseneläessä sinä paastosit ja itkit, mutta lapsen kuoltua sinä nouset jasyöt."
22 Hän vastasi: "Kun lapsi vielä eli, paastosin minä ja itkin, silläminä ajattelin: Kenties Herra on minulle armollinen, niin että lapsi jääeloon.
23 Mutta kun hän nyt on kuollut, niin mitä minä enää paastoaisin? Enhänminä enää voi palauttaa häntä. Minä menen hänen tykönsä, mutta hän eienää palaja minun tyköni."
24 Daavid lohdutti vaimoansa Batsebaa ja meni hänen luoksensa ja makasihänen kanssansa. Ja tämä synnytti pojan, ja hän antoi tälle nimenSalomo, ja Herra rakasti häntä.
25 Ja Daavid laittoi hänet profeetta Naatanin hoitoon, ja tämä kutsuihäntä Jedidjaksi Herran tähden.
26 Mutta Jooab ryhtyi taistelemaan ammonilaisten Rabbaa vastaan javalloitti kuninkaan kaupungin.
27 Ja Jooab lähetti sanansaattajat Daavidin luo ja käski sanoa: "Minäolen ryhtynyt taisteluun Rabbaa vastaan ja olen jo valloittanutvesikaupungin.
28 Niin kokoa nyt jäljellä oleva väki ja asetu leiriin kaupunginedustalle ja valloita se, etten minä sitä valloittaisi ja ottaisi sitänimiini."
29 Silloin Daavid kokosi kaiken väen ja lähti Rabbaan, ryhtyitaisteluun sitä vastaan ja valloitti sen.
30 Ja hän otti heidän kuninkaansa kruunun hänen päästänsä - se painoitalentin kultaa, ja siinä oli kallis kivi - ja se pantiin Daavidinpäähän. Ja hän vei sangen paljon saalista kaupungista.
31 Ja kansan, mitä siellä oli, hän vei pois ja asetti heitä kivisahojenja rautahakkujen ja rautakirveiden ääreen ja pani heitä tiilentekoon.Näin hän teki kaikille ammonilaisten kaupungeille. Sitten Daavid jakaikki väki palasi Jerusalemiin.