2 Samuel 1
1 Saulin kuoleman jälkeen, kun Daavid, voitettuaan amalekilaiset, olipalannut takaisin ja ollut Siklagissa pari päivää,
2 tuli kolmantena päivänä eräs mies leiristä Saulin luota, vaatteetreväistyinä ja multaa pään päällä. Ja tullessaan Daavidin luo hänheittäytyi maahan ja osoitti kunnioitusta.
3 Daavid kysyi häneltä: "Mistä tulet?" Hän vastasi hänelle: "Minä olenpäässyt pakoon Israelin leiristä".
4 Niin Daavid sanoi hänelle: "Miten on asiat? Kerro minulle."Hänvastasi: "Väki on paennut taistelusta, paljon väkeä on kaatunut jakuollut; myöskin Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet".
5 Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka kertoi tämän hänelle: "Mistätiedät, että Saul ja hänen poikansa Joonatan ovat kuolleet?"
6 Nuori mies, joka oli kertonut hänelle tämän, vastasi: "Minä tulinsattumalta Gilboan vuorelle, ja katso, Saul nojasi keihääseensä, jasotavaunut ja ratsumiehet ahdistivat häntä.
7 Hän kääntyi taakseen ja nähdessään minut hän huusi minua; minävastasin: 'Tässä olen'.
8 Niin hän kysyi minulta: 'Kuka olet?' Minä vastasin hänelle: 'Olenamalekilainen'.
9 Sitten hän sanoi minulle: 'Astu luokseni ja surmaa minut, sillä minäolen kangistumassa, vaikka olenkin vielä täysin hengissä'.
10 Niin minä astuin hänen luoksensa ja surmasin hänet, sillä minäkäsitin, ettei hän sortumisensa jälkeen jäisi henkiin. Ja minä otinkruunun, joka oli hänen päässänsä, ja rannerenkaan, joka oli hänenkäsivarressaan, ja toin ne tänne herralleni."
11 Niin Daavid tarttui vaatteisiinsa ja repäisi ne; samoin tekivätkaikki miehet, jotka olivat hänen kanssansa.
12 Ja he pitivät valittajaisia ja itkivät ja paastosivat iltaan astiSaulin ja hänen poikansa Joonatanin tähden ja Herran kansan tähden jaIsraelin heimon tähden, koska he olivat kaatuneet miekkaan.
13 Ja Daavid kysyi nuorelta mieheltä, joka oli hänelle kertonut tämän:"Mistä sinä olet?" Hän vastasi: "Minä olen täällä muukalaisena elävänamalekilaisen miehen poika".
14 Daavid sanoi hänelle: "Kuinka et peljännyt ojentaa kättäsituhotaksesi Herran voidellun?"
15 Ja Daavid kutsui yhden palvelijoistaan ja sanoi: "Käy tänne, lyöhänet kuoliaaksi". Ja hän iski hänet kuoliaaksi.
16 Mutta Daavid sanoi hänelle: "Sinun veresi tulkoon oman pääsi päälle,sillä oma suusi on todistanut sinua vastaan, kun sanoit: 'Minä olensurmannut Herran voidellun'".
17 Ja Daavid viritti tämän itkuvirren Saulista ja hänen pojastaanJoonatanista
18 ja käski opettaa sen, "Jousilaulun", Juudan pojille: katso, se onkirjoitettuna "Oikeamielisen kirjassa":
19 "Sinun kaunistuksesi, Israel, on surmattuna kukkuloillasi.Kuinkaovatkaan sankarit kaatuneet!
20 Älkää ilmoittako sitä Gatissa, älkää julistako voitonsanomaaAskelonin kaduilla, etteivät filistealaisten tyttäret iloitsisi,etteivät ympärileikkaamattomain tyttäret riemuitsisi.
21 Te Gilboan vuoret, älköön teille kastetta tulko, älköön sadetta,älköön peltoja, joista anteja uhrataan. Sillä siellä on poisviskattunasankarien kilpi, Saulin kilpi, öljyllä voitelematonna.
22 Kaatuneitten verta, sankarien ytimiä ei Joonatanin jousi väistänyt,eikä tyhjänä palannut Saulin miekka.
23 Saul ja Joonatan, rakkaat ja armaat, olivat elämässä ja kuolemassaerottamattomat, olivat nopeammat kuin kotkat, leijonia väkevämmät.
24 Te Israelin tyttäret, itkekää Saulia, häntä, joka puetti teidätpurppuraan ja koristeihin, joka kiinnitti pukuunne kultahelyjä.
25 Kuinka ovat sankarit taistelussa kaatuneet! Joonatan on surmattunakukkuloillasi.
26 Minä suren sinua, veljeni Joonatan; sinä olit minulle ylen rakas.Rakkautesi oli minulle ihmeellisempi kuin naisen rakkaus.
27 Kuinka ovatkaan sankarit kaatuneet, kuinka ovat hukkuneettaisteluaseet!"