2 Kings 3
1 Jooram, Ahabin poika, tuli Israelin kuninkaaksi SamariassaJoosafatin, Juudan kuninkaan, kahdeksantenatoista hallitusvuotena, jahän hallitsi kaksitoista vuotta.
2 Hän teki sitä, mikä on pahaa Herran silmissä, ei kuitenkaan niinkuinhänen isänsä ja äitinsä, sillä hän poisti Baalin patsaan, jonka hänenisänsä oli teettänyt.
3 Kuitenkin hän riippui kiinni Jerobeamin, Nebatin pojan, synnissä,jolla tämä oli saattanut Israelin tekemään syntiä; siitä hän eiluopunut.
4 Meesa, Mooabin kuningas, omisti lammaslaumoja ja maksoi veronaIsraelin kuninkaalle satatuhatta karitsaa ja sadantuhannen oinaanvillat.
5 Mutta Ahabin kuoltua Mooabin kuningas luopui Israelin kuninkaasta.
6 Siihen aikaan lähti kuningas Jooram Samariasta ja katsasti kaikenIsraelin.
7 Ja hän meni ja lähetti Joosafatille Juudan kuninkaalle sanan:"Mooabin kuningas on luopunut minusta. Lähdetkö minun kanssani sotaanMooabia vastaan?" Hän vastasi: "Lähden; minä niinkuin sinä, minunkansani niinkuin sinun kansasi, minun hevoseni niinkuin sinun hevosesi!"
8 Ja Joosafat kysyi: "Mitä tietä meidän on sinne mentävä?" Hän vastasi:"Edomin erämaan tietä".
9 Niin Israelin kuningas, Juudan kuningas ja Edomin kuningas lähtivätliikkeelle. Mutta kun he olivat kierrellen kulkeneet seitsemän päivänmatkan eikä ollut vettä sotajoukolle eikä juhdille, jotka seurasivatheitä,
10 sanoi Israelin kuningas: "Voi, Herra on kutsunut nämä kolmekuningasta kokoon antaakseen heidät Mooabin käsiin!"
11 Mutta Joosafat sanoi: "Eikö täällä ole ketään Herran profeettaa,kysyäksemme hänen kauttaan neuvoa Herralta?" Silloin eräs Israelinkuninkaan palvelijoista vastasi ja sanoi: "Täällä on Elisa, Saafatinpoika, joka vuodatti vettä Elian käsille".
12 Joosafat sanoi: "Hänellä on Herran sana". Niin Israelin kuningas,Joosafat ja Edomin kuningas menivät hänen tykönsä.
13 Ja Elisa sanoi Israelin kuninkaalle: "Mitä minulla on tekemistä sinun kanssasi? Mene isäsi ja äitisi profeettain tykö." Israelin kuningas sanoi hänelle: "Ei niin! Sillä Herra on kutsunut nämä kolme kuningasta kokoon antaakseenheidät Mooabin käsiin."
14 Elisa sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessä minäseison: jollen tahtoisi tehdä Joosafatille, Juudan kuninkaalle,mieliksi, niin minä tosiaankaan en katsoisi sinuun enkä huomaisi sinua.
15 Mutta tuokaa minulle nyt kanteleensoittaja." Ja kunkanteleensoittaja soitti, niin Herran käsi laskeutui hänen päällensä,
16 ja hän sanoi: "Näin sanoo Herra: Tehkää tämä laakso kuoppia täyteen.
17 Sillä näin sanoo Herra: Te ette tule näkemään tuulta ettekä sadetta,ja kuitenkin tämä laakso tulee vettä täyteen; ja te saatte juoda, sekäte että teidän karjanne ja juhtanne.
18 Mutta tämä on Herran silmissä pieni asia: hän antaa Mooabin teidänkäsiinne,
19 ja niin te valloitatte kaikki varustetut kaupungit ja kaikki valitutkaupungit, kaadatte kaikki hedelmäpuut, tukitte kaikki vesilähteet jaturmelette kivillä kaikki hyvät peltopalstat."
20 Ja katso, seuraavana aamuna, sinä hetkenä, jona ruokauhri uhrataan,tuli vettä Edomista päin, niin että maa tuli vettä täyteen.
21 Kun kaikki mooabilaiset kuulivat, että kuninkaat olivat lähteneetsotaan heitä vastaan, kutsuttiin koolle kaikki miekkaan vyöttäytyvät jamyös vanhemmat miehet, ja he asettuivat rajalle.
22 Mutta varhain aamulla, kun aurinko nousi ja paistoi veteen, näkivätmooabilaiset, että vesi heidän edessään oli punaista kuin veri.
23 Ja he sanoivat: "Se on verta; varmaan kuninkaat ovat joutuneettaisteluun keskenään ja surmanneet toisensa. Ja nyt saaliin ryöstöön,Mooab!"
24 Mutta kun he tulivat Israelin leiriin, nousivat israelilaiset javoittivat mooabilaiset, niin että nämä pakenivat heitä. Ja hehyökkäsivät maahan ja voittivat uudelleen mooabilaiset.
25 Ja he hävittivät kaupungit, kaikille hyville peltopalstoille heittikukin heistä kiven, täyttäen ne; he tukkivat kaikki vesilähteet jakaatoivat kaikki hedelmäpuut, niin että ainoastaan Kiir-Haresetissajäivät kivet paikoilleen. Ja linkomiehet piirittivät kaupungin jaampuivat sitä.
26 Kun Mooabin kuningas näki joutuvansa tappiolle taistelussa, otti hänmukaansa seitsemänsataa miekkamiestä murtautuakseen Edomin kuninkaanluo; mutta he eivät voineet.
27 Niin hän otti poikansa, esikoisensa, joka oli tuleva kuninkaaksihänen sijaansa, ja uhrasi hänet polttouhriksi muurilla. Silloin suuriviha kohtasi Israelia, niin että he lähtivät sieltä ja palasivat omaanmaahansa.