2 Chronicles 20
1 Senjälkeen tulivat mooabilaiset ja ammonilaiset, ja heidän kanssaanmyös muita paitsi ammonilaisia, sotimaan Joosafatia vastaan.
2 Niin tultiin ilmoittamaan tästä Joosafatille: "Suuri joukko tuleesinua vastaan meren toiselta puolelta, Aramista, ja katso, he ovat joHasason-Taamarissa"; se on Een-Gedissä.
3 Silloin Joosafat peljästyi ja kääntyi kysymään Herralta ja kuuluttipaaston koko Juudaan.
4 Niin Juuda kokoontui etsimään apua Herralta; myös kaikista Juudankaupungeista tultiin etsimään Herraa.
5 Ja Joosafat astui esiin Juudan ja Jerusalemin seurakunnassa, Herrantemppelissä, uuden esipihan edessä
6 ja sanoi: "Herra, meidän isiemme Jumala, sinä olet Jumala taivaassa,ja sinä hallitset kaikkia pakanakansain valtakuntia.Sinun kädessäsi onvoima ja väkevyys, eikä kukaan kestä sinun edessäsi.
7 Sinä, meidän Jumalamme, karkoitit tämän maan asukkaat kansasiIsraelin tieltä ja annoit sen ystäväsi Aabrahamin jälkeläisilleikuisiksi ajoiksi.
8 He asettuivat tänne ja rakensivat täällä sinulle, sinun nimellesi,pyhäkön sanoen:
9 'Jos meitä kohtaa joku onnettomuus, miekka, rangaistustuomio, ruttotai nälänhätä, niin me astumme tämän temppelin eteen ja sinun eteesi,sillä sinun nimesi on tässä temppelissä; ja me huudamme sinuahädässämme, ja sinä kuulet ja autat'.
10 Ja katso, siinä ovat nyt ammonilaiset ja mooabilaiset ja Seirinvuoristolaiset, joiden alueen kautta sinä et antanut israelilaistenkulkea, kun he tulivat Egyptin maasta, vaan nämä kääntyivät heistä poiseivätkä tuhonneet heitä.
11 Katso, nyt he kostavat sen meille: he tulevat karkoittamaan meitämaasta, joka on sinun omasi ja jonka sinä olet antanut meidän omaksemme.
12 Meidän Jumalamme, etkö tuomitse heitä? Sillä me emme mahda mitääntätä suurta joukkoa vastaan, joka hyökkää meidän kimppuumme, emmekä itsetiedä mitä tehdä, vaan sinuun meidän silmämme katsovat."
13 Kaikki Juudan miehet seisoivat siinä Herran edessä pikkulapsineen,vaimoineen ja poikineen.
14 Ja Herran Henki tuli seurakunnan keskellä Jahasieliin, Sakarjanpoikaan, joka oli Benajan poika, joka Jegielin poika, joka Mattanjanpoika, leeviläisen, joka oli Aasafin jälkeläisiä,
15 ja hän sanoi: "Kuunnelkaa, kaikki te Juudan miehet ja Jerusaleminasukkaat ja sinä kuningas Joosafat. Näin sanoo teille Herra: Älkääpeljätkö älkääkä arkailko tätä suurta joukkoa, sillä sota ei ole teidän,vaan Jumalan.
16 Menkää huomenna heitä vastaan. Katso, he nousevat silloin Siisinsolaa pitkin, ja te kohtaatte heidät laakson päässä, itäänpäin Jeruelinerämaasta.
17 Mutta silloin ei ole teidän asianne taistella. Astukaa esiin,seisokaa ja katsokaa, kuinka Herra pelastaa teidät, Juuda ja Jerusalem.Älkää peljätkö älkääkä arkailko; menkää huomenna heitä vastaan, ja Herraon oleva teidän kanssanne."
18 Silloin Joosafat kumartui kasvoillensa maahan, ja kaikki Juudanmiehet ja Jerusalemin asukkaat lankesivat Herran eteen, rukoilemaanHerraa.
19 Ja ne leeviläiset, jotka olivat Kehatin ja Koorahin jälkeläisiä,nousivat ylistämään Herraa, Israelin Jumalaa, ylen korkealla äänellä.
20 Mutta varhain seuraavana aamuna he menivät Tekoan erämaahan.Jaheidän lähtiessänsä Joosafat astui esiin ja sanoi: "Kuulkaa minua, teJuudan ja Jerusalemin asukkaat. Uskokaa Herraan, Jumalaanne, niin teolette hyvässä turvassa, ja uskokaa hänen profeettojansa, niin temenestytte."
21 Ja neuvoteltuaan kansan kanssa hän asetti veisaajat veisaamaanHerralle ylistysvirsiä pyhässä kaunistuksessa ja kulkemaan aseväenedellä sanoen: "Kiittäkää Herraa, sillä hänen armonsa pysyyiankaikkisesti".
22 Ja juuri kun he alottivat riemuhuudon ja ylistysvirren, antoi Herraväijyjiä tulla ammonilaisten, mooabilaisten ja Seirin vuoristolaistenselkään, jotka olivat hyökänneet Juudan kimppuun; ja heidät voitettiin.
23 Sillä ammonilaiset ja mooabilaiset asettuivat Seirin vuoristolaisiavastaan tuhoamaan ja hävittämään heitä; ja kun he olivat lopettaneetSeirin asukkaat, auttoivat he toisiaan toistensa tuhoamisessa.
24 Kun Juudan miehet tulivat paikalle, josta voi tähystää erämaahan, jakääntyivät joukkoon päin, niin katso, ruumiita makasi maassa, ei kukaanollut pelastunut.
25 Niin Joosafat väkineen tuli ryöstämään heiltä saalista, ja helöysivät heidän seastaan paljon sekä tavaraa että ruumiita ja kalliitakaluja. Ja he ottivat itsellensä enemmän kuin saivat kannetuksi; heryöstivät saalista kolme päivää, sillä sitä oli paljon.
26 Neljäntenä päivänä he kokoontuivat Beraka-laaksoon; sillä siellä hekiittivät Herraa. Siitä on sen paikan nimenä Beraka-laakso vielä tänäkinpäivänä.
27 Senjälkeen kaikki Juudan ja Jerusalemin miehet, ja Joosafat heidänetunenässään, kääntyivät iloiten paluumatkalle Jerusalemiin, sillä Herraoli antanut heille ilon heidän vihollisistaan.
28 Ja he tulivat soittaen harpuilla, kanteleilla ja torvillaJerusalemiin, Herran temppeliin.
29 Ja Jumalan kauhu valtasi kaikkien maitten valtakunnat, kun hekuulivat Herran sotineen Israelin vihollisia vastaan.
30 Sitten Joosafatin valtakunnalla oli rauha; hänen Jumalansa soi hänenpäästä rauhaan joka taholla.
31 Niin hallitsi Joosafat Juudaa. Hän oli kolmenkymmenen viiden vuodenvanha tullessaan kuninkaaksi, ja hän hallitsi Jerusalemissakaksikymmentä viisi vuotta. Hänen äitinsä oli nimeltään Asuba, Silhintytär.
32 Ja hän vaelsi isänsä Aasan tietä, siltä poikkeamatta, ja teki sitä,mikä on oikein Herran silmissä.
33 Mutta uhrikukkulat eivät hävinneet, eikä kansa vielä ollutkiinnittänyt sydäntänsä isiensä Jumalaan.
34 Mitä muuta on kerrottavaa Joosafatista, sekä hänen aikaisemmistaettä myöhemmistä vaiheistaan, katso, se on kirjoitettuna Jeehun, Hananinpojan, historiassa, joka on otettu Israelin kuningasten kirjaan.
35 Senjälkeen Joosafat, Juudan kuningas, liittoutui Ahasjan, Israelinkuninkaan, kanssa, joka oli jumalaton menoissaan.
36 Hän liittoutui tämän kanssa rakentaakseen laivoja, joiden oli määräkulkea Tarsiiseen; ja niin he rakensivat laivoja Esjon-Geberissä.
37 Mutta Elieser, Doodavahun poika, Maaresasta, ennusti Joosafatiavastaan sanoen: "Koska olet liittoutunut Ahasjan kanssa, on Herrasärkevä sinun työsi". Niin laivat rikkoutuivat eivätkä kyenneet menemäänTarsiiseen.