1 Samuel 24
1 Mutta Daavid lähti sieltä ja oleskeli Een-Gedin vuorten huipuilla.
2 Ja kun Saul palasi ajamasta filistealaisia takaa, ilmoitettiinhänelle: "Katso, Daavid on Een-Gedin erämaassa".
3 Niin Saul otti kolmetuhatta valiomiestä koko Israelista ja menietsimään Daavidia ja hänen miehiään Kauriskallioiden itäpuolelta.
4 Ja kun hän tuli tien varrella oleville karjatarhoille, oli sielläluola; ja Saul meni luolaan tarpeelleen. Mutta Daavid ja hänen miehensäistuivat luolan perällä.
5 Niin Daavidin miehet sanoivat hänelle: "Katso, tämä on se päivä,josta Herra on sanonut sinulle: 'Minä annan vihamiehesi sinun käsiisi,tehdäksesi hänelle, mitä hyväksi näet'". Ja Daavid nousi ja leikkasisalaa kappaleen Saulin viitan liepeestä.
6 Mutta sen jälkeen Daavidin omatunto soimasi häntä siitä, että hän olileikannut Saulin viitan lievettä.
7 Ja hän sanoi miehillensä: "Pois se! Herra varjelkoon minua tekemästäsitä herralleni, Herran voidellulle, että satuttaisin käteni häneen;sillä hän on Herran voideltu".
8 Ja Daavid kovisti miehiänsä eikä sallinut heidän hyökätä Saulinkimppuun. Niin Saul nousi luolasta ja meni matkaansa.
9 Senjälkeen Daavid myös nousi, lähti luolasta ja huusi Saulin jälkeen:"Minun herrani, kuningas!" Kun Saul katsahti taaksensa, kumartui Daavidkasvoilleen maahan ja osoitti kunnioitusta.
10 Ja Daavid sanoi Saulille: "Miksi sinä kuuntelet ihmisten puhetta,jotka sanovat: 'Daavid hankkii sinulle onnettomuutta'?
11 Katso, näethän nyt omin silmin, kuinka Herra tänä päivänä antoisinut minun käsiini luolassa, mutta minä säästin sinut, vaikka minuaneuvottiin tappamaan sinut; sillä minä ajattelin: 'Minä en satutakättäni herraani; sillä hän on Herran voideltu'.
12 Katso itse, isäni, katso tätä viittasi liepeen kappaletta, joka onminun kädessäni. Kun minä leikkasin sen sinun viittasi liepeestä enkäsinua tappanut, niin ymmärrä siitä ja näe, ettei minulla ole tekeillämitään pahaa tai rikollista ja etten minä ole sinua vastaan rikkonut,vaikka sinä vainoat minua ottaaksesi minulta hengen.
13 Herra tuomitkoon meidän välillämme, minun ja sinun, ja Herrakostakoon sinulle minun puolestani, mutta minun käteni ei sinuun satu.
14 On, niinkuin vanha sananlasku sanoo: 'Jumalattomuus tuleejumalattomista'; mutta minun käteni ei sinuun satu.
15 Kenen jälkeen Israelin kuningas on lähtenyt? Ketä sinä ajat takaa?Koiranraatoa, yhtä kirppua!
16 Herra olkoon tuomari ja tuomitkoon meidän välillämme, minun jasinun; hän nähköön ja ajakoon minun asiani ja auttakoon minut sinunkäsistäsi oikeuteeni."
17 Kun Daavid oli päättänyt tämän puheensa Saulille, sanoi Saul: "Eiköse ole sinun äänesi, poikani Daavid?" Ja Saul korotti äänensä ja itki.
18 Ja hän sanoi Daavidille: "Sinä olet minua vanhurskaampi, sillä sinäolet tehnyt minulle hyvää, vaikka minä olen tehnyt sinulle pahaa.
19 Sinä olet tänä päivänä osoittanut hyvyyttäsi minua kohtaan, kun ettappanut minua, vaikka Herra oli antanut minut sinun käsiisi.
20 Sillä kun joku kohtaa vihollisensa, päästääkö hän hänet menemäänrauhassa? Herra palkitkoon sinulle runsaasti sen, mitä olet tänä päivänätehnyt minulle.
21 Ja katso, nyt minä tiedän, että sinä tulet kuninkaaksi ja ettäIsraelin kuninkuus on pysyvä sinun kädessäsi.
22 Niin vanno nyt minulle Herran kautta, ettet hukuta minunjälkeläisiäni etkä hävitä minun nimeäni isäni suvusta."
23 Ja Daavid vannoi Saulille. Sitten Saul meni kotiinsa; mutta Daavidja hänen miehensä nousivat vuorilinnaan.