1 Kings 18
1 Pitkän ajan kuluttua, kolmantena vuotena, tuli Elialle tämä Herransana: "Mene ja näyttäydy Ahabille, niin minä annan sateen maan päälle".
2 Niin Elia meni näyttäytymään Ahabille. Mutta Samariassa oli kovanälänhätä.
3 Ja Ahab kutsui Obadjan, joka oli palatsin päällikkönä. Mutta Obadjaoli hyvin Herraa pelkääväinen mies;
4 niinpä Obadja oli silloin, kun Iisebel hävitti Herran profeetat,ottanut sata profeettaa ja piilottanut heidät luolaan, viisikymmentäkerrallaan, ja elättänyt heitä leivällä ja vedellä.
5 Ahab sanoi Obadjalle: "Kulje maa, kaikki vesilähteet ja kaikki purot.Kenties me löydämme ruohoa pitääksemme hevoset ja muulit hengissä, niinettei meidän tarvitse hävittää elukoita."
6 Ja he jakoivat keskenään kuljettavansa maan. Ahab kulki toista tietäyksinänsä, ja Obadja kulki toista tietä yksinänsä.
7 Kun nyt Obadja oli matkalla, niin katso, Elia tuli häntä vastaan.Tuntiessaan tämän hän heittäytyi kasvoillensa ja sanoi: "Sinäkö se olet,herrani Elia?"
8 Tämä vastasi hänelle: "Minä. Mene ja sano herrallesi: 'Katso, Elia ontäällä'."
9 Niin hän sanoi: "Mitä minä olen rikkonut, koska annat palvelijasiAhabin käsiin, hänen surmattavakseen?
10 Niin totta kuin Herra, sinun Jumalasi, elää, ei ole sitä kansaa eikäsitä valtakuntaa, josta minun herrani ei olisi lähettänyt etsimäänsinua, mutta kun on vastattu: 'Ei hän ole täällä', on hän vannottanutsillä valtakunnalla ja sillä kansalla valan, ettei sinua ole löydetty.
11 Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä'.
12 Kun minä lähden pois luotasi, niin Herran Henki kuljettaa sinut, entiedä minne, ja kun minä menen ilmoittamaan Ahabille eikä hän löydäsinua, niin hän tappaa minut. Ja kuitenkin palvelijasi on peljännytHerraa nuoruudestaan asti.
13 Eikö herralleni ole kerrottu, mitä minä tein, kun Iisebel tappoiHerran profeetat: kuinka minä piilotin luolaan sata Herran profeettaa,viisikymmentä kerrallaan, ja elätin heitä leivällä ja vedellä?
14 Ja nyt sinä sanot: 'Mene ja sano herrallesi: Katso, Elia on täällä',ja niin hän tappaa minut."
15 Mutta Elia sanoi: "Niin totta kuin Herra Sebaot elää, jonka edessäminä seison, minä näyttäydyn tänä päivänä hänelle".
16 Niin Obadja meni Ahabia vastaan ja ilmoitti hänelle tämän.Ahabmeni silloin Eliaa vastaan.
17 Ja nähdessään Elian Ahab sanoi hänelle: "Siinäkö sinä olet, sinä,joka syökset Israelin onnettomuuteen?"
18 Tämä vastasi: "En minä syökse Israelia onnettomuuteen, vaan sinä jasinun isäsi suku, koska te hylkäätte Herran käskyt ja koska sinä seuraatbaaleja.
19 Mutta lähetä nyt kokoamaan kaikki Israel minun luokseniKarmel-vuorelle, sekä neljäsataa viisikymmentä Baalin profeettaa janeljäsataa Aseran profeettaa, jotka syövät Iisebelin pöydästä."
20 Niin Ahab lähetti sanan kaikille israelilaisille ja kokosi profeetatKarmel-vuorelle.
21 Ja Elia astui kaiken kansan eteen ja sanoi: "Kuinka kauan te onnuttemolemmille puolille? Jos Herra on Jumala, seuratkaa häntä; mutta josBaal on Jumala, seuratkaa häntä." Eikä kansa vastannut hänelle mitään.
22 Niin Elia sanoi kansalle: "Minä olen ainoa jäljelle jäänyt Herranprofeetta, mutta Baalin profeettoja on neljäsataa viisikymmentä.
23 Antakaa meille kaksi mullikkaa, ja valitkoot he itselleen toisenmullikan, paloitelkoot sen ja pankoot kappaleet puiden päälle, muttaälkööt panko tulta; ja minä valmistan toisen mullikan ja asetan senpuiden päälle, mutta en pane tulta.
24 Sitten huutakaa te jumalanne nimeä, ja minä huudan Herran nimeä. Sejumala, joka vastaa tulella, on Jumala." Kaikki kansa vastasi ja sanoi:"Niin on hyvä".
25 Ja Elia sanoi Baalin profeetoille: "Valitkaa itsellenne toinenmullikka ja valmistakaa se ensin, sillä teitä on enemmän.Huutakaasitten jumalanne nimeä, mutta älkää panko tulta".
26 Niin he ottivat sen mullikan, jonka hän antoi heille, ja valmistivatsen. Sitten he huusivat Baalin nimeä aamusta puolipäivään asti, sanoen:"Baal, vastaa meille!" Mutta ei ääntä, ei vastausta! Ja he hyppelivätalttarin ääressä, joka oli tehty.
27 Puolipäivän aikana Elia pilkkasi heitä ja sanoi: "Huutakaa kovemmin;hän on tosin jumala, mutta hänellä voi olla jotakin toimittamista, tahihän on poistunut johonkin, tahi on matkalla; kenties hän nukkuu, muttakyllä hän herää".
28 Niin he huusivat vielä kovemmin ja viileksivät itseään tapansamukaan miekoilla ja keihäillä, niin että heistä vuoti verta.
29 Kun puolipäivä oli kulunut, joutuivat he hurmoksiin, aina siihenhetkeen asti, jolloin ruokauhri uhrataan. Mutta ei ääntä, ei vastausta,ei vaarinottoa!
30 Niin Elia sanoi kaikelle kansalle: "Astukaa minun luokseni".Jakaikki kansa astui hänen luoksensa. Niin hän korjasi Herran alttarin,joka oli hajotettu.
31 Ja Elia otti kaksitoista kiveä, yhtä monta kuin oli Jaakobin poikiensukukuntia, hänen, jolle oli tullut tämä Herran sana: "Israel on olevasinun nimesi".
32 Ja hän rakensi kivistä alttarin Herran nimeen ja teki alttarinympärille ojan, johon olisi mahtunut kaksi sea-mittaa jyviä.
33 Sitten hän latoi puut, paloitteli mullikan ja pani kappaleet puidenpäälle.
34 Ja hän sanoi: "Täyttäkää neljä ruukkua vedellä ja vuodattakaa sepolttouhrin ja puiden päälle". Ja hän sanoi: "Tehkää se toinen kerta".Ja he tekivät niin toisen kerran.Vielä hän sanoi: "Tehkää se kolmaskerta". Ja he tekivät niin kolmannen kerran.
35 Niin vesi juoksi ympäri alttarin; ojankin hän täytti vedellä.
36 Ja kun oli tullut hetki, jolloin ruokauhri uhrataan, astui profeettaElia esille ja sanoi: "Herra, Aabrahamin, Iisakin ja Israelin Jumala,tulkoon tänä päivänä tiettäväksi, että sinä olet Jumala Israelissa jaettä minä olen sinun palvelijasi ja että minä olen sinun käskystäsitehnyt kaiken tämän.
37 Vastaa minulle, Herra, vastaa minulle, että tämä kansa tulisinäkemään, että sinä, Herra, olet Jumala ja että sinä käännät heidänsydämensä takaisin."
38 Silloin Herran tuli iski alas ja kulutti polttouhrin, puut, kivet jamullan sekä nuoli veden, joka oli ojassa.
39 Kun kaikki kansa näki tämän, lankesivat he kasvoillensa ja sanoivat:"Herra on Jumala! Herra on Jumala!"
40 Mutta Elia sanoi heille: "Ottakaa Baalin profeetat kiinni; älköönyksikään heistä pääskö pakoon". Ja he ottivat heidät kiinni. Ja Elia veiheidät Kiisonin purolle ja tappoi heidät siellä.
41 Ja Elia sanoi Ahabille: "Nouse, syö ja juo, sillä sateen kohinakuuluu".
42 Niin Ahab nousi syömään ja juomaan. Mutta Elia nousi Karmelinhuipulle, kumartui maahan ja painoi kasvonsa polviensa väliin.
43 Ja hän sanoi palvelijallensa: "Nouse ja katso merelle päin".Tämänousi ja katsoi, mutta sanoi: "Ei näy mitään". Hän sanoi: "Menetakaisin". Näin seitsemän kertaa.
44 Seitsemännellä kerralla palvelija sanoi: "Katso, pieni pilvi, miehenkämmenen kokoinen, nousee merestä". Niin Elia sanoi: "Nouse ja sanoAhabille: 'Valjasta ja lähde alas, ettei sade sinua pidättäisi'".
45 Ja tuossa tuokiossa taivas kävi mustaksi pilvistä ja myrskytuulesta,ja tuli ankara sade. Mutta Ahab nousi vaunuihinsa ja lähti Jisreeliin.
46 Ja Herran käsi tuli Elian päälle, ja niin hän vyötti kupeensa jajuoksi Ahabin edellä Jisreeliin saakka.